Tiedustelemaanne Aimo Vuorisen teosta "Lappeenrannan kirkot : entisten ja nykyisten kirkkojen vaiheita Kauskilasta Sammonlahteen" ei ole Eduskunnan kirjastossa, mutta LINDA-tietokannan mukaan se on Åbo Akademin, Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa.
Helsingissä kirja on HELKA-tietokannan tämänhetkisen tiedon mukaan lainattavissa ainakin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa. Esim. Kansalliskirjastossa kirjaan voi tutustua lukusalissa.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Tietopalvelu
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Melkein romanttinen eläintarina löytyy Jarmo Niemisen kirjasta Aarresaaret. Uikkujen häät -luvussa kerrotaan uikkupariskunnasta Santahaminan Likolammella. Valitettavasti yhtään ihmistarinaa emme onnistuneet löytämään.
Alla tama kirja ja muutamia muitakin Helsingin saaristoon liittyvää:
- Aarresaaret : Helsingin saariston uskomaton luonto / [tarinat ja kuvat:] Jarmo Nieminen
- Helsingin saaristo = The Helsinki archipelago = Helsingfors skärgård / [editor: Manne Stenros ... ; photographs: Manne Stenros ; translation: Bellcrest translations]
- Keisarin perintö : kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta / Jarmo Nieminen ; [maalaukset: Alpo Tuurnala]
- Höyryä Helsingin vesillä : pääkaupungin paikallisliikenteen höyryveneitä ja...
Tässä muutama New Orleansiin sijoittuva kaunokirjallinen teos. Ensimmäisenä klassikkonovelleja Faulknerilta, seuraavana hirmumyrsky Katrinan tuhoista kertova psykologinen romaani ja lopuksi vielä historiallista romantiikkaa. Lisää samantapaista löydät Vaskikirjastojen aineistotietokannasta (https://vaski.finna.fi/) hakusanalla New Orleans ja rajaamalla haun suomen kieleen ja kirjoihin. Valitse lisäksi kohderyhmäksi Aikuiset ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Tähän hakuun pääset suoraan linkistä: https://urly.fi/SpW
New Orleansin tarinoita / William Faulkner ; suomentanut Kristiina Drews.
Aviador, 2016, 260 s.
Hurrikaani / Laurent Gaudé ; suomentanut Maija Paavilainen.
Bazar, 2013, 219 s.
Herääminen / Kate Chopin ; suomennos ja...
Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti.
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä...
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
