Ajo-opetusta käsittelevää uudempaa kirjallisuutta englanniksi löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta seuraavasti:
-Traffic instruction for a driver / Matti Karhima, Mervi Kytömies-Pellikka, 1999
-Off-road driving techniques / Nick Dimbleby, 1997
-Drive correctly in Finland, 1996
- Passing your driving test, 1995
Helmet-tietokannasta löytyy yksi ajo-opetusta käsittelvä teos venäjäksi ja se on:
- Pint, A. A.: Samoutsitel bezopasnoi ezdy, 2000
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kyseinen muistio lienee englannin ja ranskan kielellä Valtion painatuskeskuksen toimesta vuonna 1920 ilmestynyt
Aland question : from a Swedish Finlander's point of view
La question d'Aland : considérations par un Finlandais de race suedése
Kumapaakin kirjasta (noin 60 sivua) on saatavana Helsingissä ainakin Eduskunnan kirjastosta, muualle se voidaan kaukolainata esim. Kuopion varastokirjastosta.
Tällaista erittäin hyvää käyttökelpoista tietoa on vaikea välittää sähköpostiviestin välityksellä, mutta jos tulet käymään kirjastossa, niin tietoa alkaa löytyä. Tietoa ja kuvia Suomen historiasta löytyy kirjastoluokasta 92 ja sen alaluokista; luokassa 92 on yleisteoksia Suomen historiasta (esim. Weilin & Göösin teossarja Suomen historia, osat 2, 3 ja 4) luokassa 92.2 käsitellään keskiaikaa (1155-1523), luokka 92.3 kertoo uskonpuhdistuksen ajasta (1524-1617), 92.4 Ruotsin suurvalta-ajasta (1618-1721) ja 92.5 kustavilaisesta ajasta (1722-1809). Sitten seurasi Suomen sota (1808-09) ja Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle. Tämän sodan jälkeisestä ajasta (autonomian aika) kertovaa kirjallisuutta löytyy luokasta 92.6 (1810-1917).
Kun tulet...
Varaukset laitetaan asiakkaan osoitteen ja postinumeron perusteella oikeaksi oletettuun autoon noudettaviksi.
Varausta tehdessä ei tosiaan voi valita noutopaikaksi tiettyä autoa tai pysäkkiä.
Vaihtoehtona on vain Lahden kirjastoautot.
Jos teillä on vakiopysäkki, asiakastietoihinne voidaan kirjata tieto käyttämästänne autosta ja pysäkistä.
Voitte ilmoittaa mahdollisen vakiopysäkkinne
- suoraan kirjastoautossa
- sähköpostilla kirjastoautot@lahti.fi
- puh. 044 / 4163522 (tämä työhuoneen numero, josta parhaiten tavoittaa virkailijan aamupäivällä)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä.
Voit maksaa kadonneen kirjan korvausmaksun verkossa. Ota kuitenkin ensin yhteyttä omaan kirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1054539581 löytyy asiasanalla "oppimisvaikeudet" paljon teoksia, mm. Oppimisvaikeudet/ toim. Heikki Lyytinen (2002) ja Ei tyhmä vaan erilainen oppija / toim. Kaisa Strandén. Pelkästä hahmotushäiriöistä ei löydy kirjoja kirjastostamme, voit kokeilla myös asiasanoja "lukihäiriöt", "MBD-oireyhtymä". Airi Valkamaa on haastateltu useissa lehdissä, esim. Lastentarha 2002, n:o 4, s. 30-35 - lehti tulee käsikirjastoon ja siitä voi ottaa kopioita. Muita lehtiviitteitä voit tulla etsimään käsikirjaston artikkelitietokannoista, esim. Aleksista ja Artosta.
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Kirjan varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista aineistotietokantaan.
Kirjan saatavuus selviää ilman kirjautumistakin. Jos et ole kirjautuneena kirjan saatavuuden näyttävällä sivustolla alhaalla näkyy teksti:
Varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista ja voimassa olevaa käyttäjätiliä.
Kirjautuminen tai tilin luominen tapahtuu sivun ylälaidasta, ylhäältä oikealta. Valitse vaihtoehto Luo käyttäjätili tai Kirjaudu sisään. Tarkempia ohjeita uudesta, joulukuussa 2013 käyttöön otetusta verkkokirjastosta löydät sivulta
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Täällä selostetaan tarkemmin mm. käyttäjätilin luomista ja kirjan varaamista.
Uutuusluettelo on vain pdf-lista, eikä siitä pääse varaamaan kirjaa suoraan, joten valitettavasti...
Asiakkaiden lainaushistoria ei tallennu pysyvästi Lahden kaupunginkirjaston tietokantaan, joten valitettavasti vuosien saatossa lainatuista kirjoista ei ole saatavissa listauksia.
Joissakin kirjastojärjestelmissä tämä on mahdollista, ja ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä asiakkaalla on mahdollisuus lainaushistoriansa tallentamiseen.
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:...
Ikävä kyllä vastausta ei tällä kertaa löytynyt. Aikamatkustus on tieteiskirjallisuudessa erittäin yleinen käytetty juonikuvio, jopa siinä määrin, että sillä on oma internet-sivustonsa, ittdb.com. TV Tropes -sivustolla on myös useita esimerkkejä kuvaamastasi time loop -juonikuviosta.
Mikäli luit novellin suomeksi, voit yrittää etsiä kokoelmaa Risingshadow-sivuston kirjalistaushaun kautta - valitse hakuun scifi tai joko antologiat tai novellikokoelmat ja mahdollinen vuosiväli.
Suomenkielistä yleishakuteosta, joka kattaisi kysymäsi aiheet ei ole valitettavasti ainakaan viime vuosikymmeninä julkaistu. Mutta ainakin seuraavista teoksista löydät perustietoa poliittisista ideologioista ja aatteista sekä historiallisesta että yleisemmästä näkökulmista: Kevin O’Donnell : Aatehistoria (2004) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.430592?sid=5276868580Koikkalainen & Korvela (toim.) : Klassiset poliittiset ajattelijat (2012) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702987?sid=5276898241Paloheimo & Wiberg : Politiikan perusteet (1997) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.307186?sid=5276903044Mickelsson, R. : Suomen puolueet : vapauden ajasta maailmantuskaan (2021, 3. uud. laitos) https://vaski.finna.fi/Record/vaski....
Kysymiesi Chydeniuksen kappaleiden nuotteja ei näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista. Nuotteja ei myöskään löytynyt Violasta, joka on musiikkiaineistojen yhteistietokanta, joka sisältää suuren osan Suomessa julkaistusta musiikkiaineistosta. Todennäköisesti näiden kappaleiden nuotteja ei ole siis julkaistu ainakaan vielä.
Chydeniuksen nuottikirjassa Tyttö ja tanssiva karhu vain nimikappale on sama kuin Taru Nymanin cd-levyllä.
Internetissä on sivustoja, joilta löytyy tietoja eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Tässä muutamia tällaisia sivuja:
http://kalorilaskuri.fi/liikunta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00…
http://www.kuntolehti.com/main.php?id=68
http://www.tohtori.fi/?page7978510&id=7079757
Myös joissakin kirjoissa on samantapaisia listoja, esimerkiksi Joanna Hallin kirjassa Hyvän kunnon kirja (s. 244). Esimerkiksi Riku Aallon kirjassa Tie tuloksiin taas kerrotaan mm. kuntoilijalle soveltuvimmista kestävyysliikuntalajeista ja myös lihaskuntoharjoittelusta. Kirjastosta löytyy myös muita uusiakin kirjoja kuntoliikunnasta.
Näitä internet-sivustoja ja kirjoja tutkimalla on toivottavasti helpompi löytää juuri sinulle...
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Elonetin ja Kansallisfilmografian mukaan "Halil Ergün laulaa säestyksetöntä turkkilaista laulua (100 %), 0' 50". Ali Özgentürk laulaa Hafiz Hocan mandoliinilla säestämänä turkkilaista laulua (100 %), kahteen otteeseen, yht. 3' 00".":https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135079Tämän tarkempaa tietoa emme valitettavasti laulusta löytäneet. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun ja mistä se kertoo? Tietoa voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sähköisestä laskutuksesta löytyy Aleksi lehtitietokannasta hakutavasta riippuen 7-20 artikkelia, muutama ruotsinkielellä ja Lindasta= yliopistokirjastojen yhteistietokanta 7 erilaista tutkimusta. Niistä uusin on Hokkanen: Tietoturva sähköisessä laskutuksessa, 2004.
