Ehdottaisin, että kääntyisitte ao. teosten kustantajien puoleen. Heillä on parhaat tiedot tekijänoikeuden tämänhetkisistä haltijoista. Kopioston nettisivujen mukaan kääntäjilläkin on tekijänoikeus, http://www.kopiosto.fi/index.php?cid=kopiosto&mid=82
Pyydämme tarkennusta, missä tilanteessa ko. ilmoitus tulee.
Eduskunnan verkkopalvelujen palautelomake - Anna palautetta - löytyy www.eduskunta.fi -sivun oikeasta ylälaidasta.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa dokumenttien löytämisessä. Yhteystiedot ovat edellä mainitulla palautesivulla.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Kyseessä lienee v. 1999 alkaen Suomessa esitetty 18-osainen sarja Riivattu rehtori (The Demon Headmaster).
Riivattu rehtori – Wikipedia
The Demon Headmaster (1996 TV series) - Wikipedia
The Demon Headmaster Intro - YouTube
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjasarjan. Ilmoitamme sinulle heti jos saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjasarjaa?
Lukemaan innostavaa luettavaa pienelle tytölle saattaisi löytyä esimerkiksi Lukuavain- tai Lukumestari-sarjoista.Teoslista aukeaa linkeistä niin, että uusimmat ovat listan alussa.Lisää vähän vaikeampaa luettavaa voit etsiä Helmetistä hakusanalla helppolukuiset. Rajoita sitten tuloslistaa tulossivun vasemmassa reunassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen lastenosasaston aineistoon ja järjestä lista niin, että saat uusimmat ensin.https://helmet.finna.fi/Helppolukuiset
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Hei,
Markkinatutkimusyritys Kantarin mukaan (https://www.kantar.fi/uutiset/koronaviruksen-vaikutukset-kansalaisten-a…) korona vaikutti etätöihin seuraavasti. "Etenkin johtajat ja ylemmät toimihenkilöt työskentelevät tällä hetkellä kotoaan käsin. Heistä 63 prosenttia kertoi tekevänsä työnsä etänä. Alemmista toimihenkilöistä niin tekee selvästi harvempi (37 %). Työntekijöistä vain 18 prosenttia on etätyössä."
Tästä ei tosin käy ilmi, kuinka iso osa niistä, jotka voivat tehdä etätöitä, olivat lomautettuina tai muusta syystä eivät työskennelleet etänä työpanoksen tarpeen pienenemisen takia. Tilastointia hankaloittaa myös se, että suurin osa etätyöstä on osittaista, jolloin etätyön osuus voi vaihdella runsaastikin....
Fono.fi -äänitetietokannan http://www.fono.fi/ mukaan Tuulikki Elorannan esittämän kappaleen nimi on Aamuun käy sydän hämillään. Säveltäjä nimeämätön, sovitus Jani Uhleniuksen ja sanoitus Jarkko Laineen. Tuulikki Elorannan esitys on ilmestynyt alunperin Love Recordsin singlen a-puolena 1971 (Love LRS 1070), jonka b-puolena on Merimiehet, nainen, tuska
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Tästä laulusta ("Tanssikaa, laulakaa") löysin vain Matti Lehtisen Yleisradiolle tekemän kantanauhatallenteen, joka on vielä tällä hetkellä kuunneltavissa Yle Areenassa ohjelmassa "Faunin iltapäivä", jonka lähetyspäivä oli 28.01.2025. Ohjelma poistuu Areenasta 27.02.2025. Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei ole nimetty.Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Seitsemänvuotiaan tasolla olevalle lapselle voisin suositella eka- ja tokaluokkalaisille suunnattuja kirjoja, joita ehdotetaan Helmet-lukudiplomissa. Uskoisin, että saatte kivoja lukuhetkiä ainakin seuraavista kirjoista:Ella-kirjat / Timo ParvelaPate-kirjat / Timo ParvelaHeinähattu ja Vilttitossu -kirjat / Sinikka ja Tiina NopolaViiru ja Pesonen -kuvakirjat / Sven NyqvistTatu ja Patu -kuvakirjat / Havukainen, ToivonenKehitysvammaliiton julkaisemista selkokirjoista voisi myös löytyä mukavaa luettavaa. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät Helmet.fi-verkkokirjastosta hakusanalla kehitysvammaliitto ja rajauksena Lapset ja nuoret: Dinosaurusten aika selkokielellä / Maija KaralaMini muissa maailmoissa ; Mini ja uusi koulu / Annu-Mari...
Nimikirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa luokassa 88.29038. Nimien selityksiä on mm. seuraavissa teoksissa:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja sekä Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi
Tässä on linkki katsaukseen rikoksesta tuomittuihin (16.12.2014)
http://tilastokeskus.fi/til/syyttr/2013/syyttr_2013_2014-12-16_tie_001_… . Otsikon "Ulkomaalaisten osuus tuomituista kasvoi hieman" alla on lisätietoa. Kts. myös PX-Web tietokantapalvelu
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__syyttr/?tabl… .
Kappale on Jarmo Jylhän ja Jukka Heinon kirjoittama Härmän huvi, jonka on levyttänyt ainakin Nummisuutarit-yhtye.
Nummisuutarien tulkinta on julkaistu ainakin parilla huoltoasemakasetilla ja yhdellä kokoelma-CD:llä:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=h%c3%a4rm%c3%a4n+huvi*
