Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
Irwin Goodmanin esittämässä jenkassa Kopla ja kummisetä luetellaan nimeltä melko monta suomalaista poliitikkoa: Manu, Paavo, Ahti, Virolaisen Jussi, Uffe, Arska. Kappale on alun perin tehty 1979, mutta se julkaistiin myöhemmin v. 1985 kokoelmalla Tahdon lättähattujen vanhainkotiin.
Pääkaupunkiseudulta löytyy useita VHS-digitointia tarjoavia firmoja.
esim.Tietomuuntamo http://www.tietomuuntamo.fi/
Reel One https://www.reelone.fi/digitointi.html
ja Videosiirtola http://videosiirtola.fi/palvelumme
Firmat eivät valitettavasti kerro kovin tarkkaan laitteistaan.
Helmet kirjastoissakin voi digitoida VHS-helmensä talteen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kirjastojen laitteet ovat tuskin juuri noita toivottuja.
Huuto-netissä ja Torissa on joskus myynnissä mainitsemiasi tuotteita hyvinkin edullisesti. Tosin niiden kunnosta ei ole takeita.
https://www.huuto.net/osasto/kodin-elektroniikka/televisiot-blu-ray-dvd-ja-videot/...
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
Tämän linkin Helmet -- (katselukirjat | paksulehtiset) f:1 l:ara takaa löytyy listaus Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvistä arabiankielisistä lasten katselu- ja paksulehtisistä kirjoista, jotka on siis suunnattu juuri pienimmille lukijoille.
Singer serial number decoder kertoo, että sarjanumero Y2705903 kuuluu vuonna 1925 valmistetulle Singer-ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Elizabethportin tehdas New Jerseyssa Yhdysvalloissa. Sarjanumerot välillä 2648401-2708400 kuuluvat konemallille 66K.Lähteitä ja lisätietoa:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlhttps://www.singersewinginfo.co.uk/66
"Taikayö", jonka esimerkiksi Metro-tytöt on levyttänyt, ei ole alkuperältään suomalainen sävellys. Sen säveltäjä on M. D. Tomnikovski ja alkuperäinen nimi on "Vols̆ebnaja nots̆".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Kenties ohjelmassa on yhdistetty kaksi lastenlaulua: Kirppu ja härkä ja Kärpänen istui polvella? Kärpäslaulussa istuinpaikkaa voidaan vaihdella leikin toiminnan mukaan.
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Hei,Helsingin kaupungin kertomuksessa kunnallishallinnosta vuonna 1972 mainitaan, että lastenhuoltojaosto sijoitti kertomusvuonna runsaan 2/3:n yksityisperheisiin sekä vajaan 1/3:n laitoksiin, joista noin puolet kaupungin omiin laitoksiin. Lapsia ja nuoria sijoittettiin kertomusvuonna yhteensä 59 laitokseen, joista 20 oli kaupungin omia, viisi toisten kuntien omistamia ja loput eri yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden omistamia laitoksia. Valitettavasti kertomuksessa listataan kuitenkin vain lastensuojelulautakunnan alaiset laitokset ja näissä vain Sofianlehdon vastaanottokodin kohdalla mainitaan vauvaikäiset. Pelastusarmeijan sivut eivät myöskään antaneet vastausta tähän ja viittaukset heidän lastenkodeista vievät Pukinmäkeen. Jos et...
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Keskiaikaista musiikkia löydät Helmetistä seuraavalla tavalla:
Kun aloitat haun, kirjoita Helmetin aloitussivulle sana keskiaika ja valitse heti sen alapuolella lukeva "tarkenna hakua". Klikkaa tästä ja seuraavaksi tulee valikoita esimerkiksi aineiston ja kielen mukaan. Aineisto-valikkoa klikkaamalla saat esille eri aineistolajeja, joista valitset cd-levyn. Sitten painat vain kohtaa "hae".
Keskiaikaa käsittelevien kirjojen hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Aineistovalikosta valitset silloin kirjan.
Toki voi varata. Mene lähikirjastoon ja kerro henkilökunnalle, minkä kirjan haluat ja mihin kirjastoon haluat kirjan tulevan. Henkilökunta hoitaa varauksen. Jos haluat varata itse, tee se netin kautta täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X. Kirjoita haluamasi kirja kohtaan teoksen nimi. Valitse yläpalkista kohta varaa, klikkaa sitä, kirjoita kirjastokortin numero ja pin-koodi, valitse noutokirjasto, klikkaa kohtaa jatka ja teos on varattu. Mikäli ohjeet tässä tuntuvat vaikeilta, pyydä kirjaston henkilökuntaa näyttämään kirjastokäynnin yhteydessä, kuinka varaus tehdään itse. Jos sinulta puuttuu pin-koodi, saat sen henkilökunnalta. Muista ottaa mukaan henkilöpaperit, esim. passi.
Varauksesta tulee ilmoitus joko postitse tai...
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Koivukylän kirjasto ei tarjoa digitointimahdollisuutta VHS-tallenteiden muuttamiseen DVD-muotoisiksi. Vantaan kaupunginkirjastossa digitointilaite löytyy ainoastaan Tikkurilasta, mutta heidän laitteensa on valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa. Helsingistä ja Espoosta digitointilaitteita löytyy seuraavan linkin alla olevista kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Listalla olevien kirjastojen yhteystiedot tulevat esiin klikkaamalla kirjaston nimeä.
Digitointilaite on varattava käyttöön kirjastosta etukäteen ja omat dvd-levyt on otettava mukaan. Tallennukseen sopivan dvd-levyn muodon kannattaa tarkistaa kirjastosta varauksen yhteydessä.
Tavallisista tomaateista poistetaan niiden lehtihankoihin kasvavat sivuversot eli "varkaat". Pensastomaatteihin kuuluvasta mini- eli marjatomaatista ei sivuversoja kuitenkaan tarvitse poistaa. Näin kerrotaan ainakin Lars-Eric Samuelsonin ja Ulf Schenkenmanisin teoksessa Kodin kasvimaa, joka on lainattavissa kirjastoistakin.
Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :
Ison Omenan kirjasto
kirjasto.omena@espoo.fi
(09) 8165 7723
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...
