Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
PlayStation VR-virtuaalilasit ovat meillä Lahden kaupunginkirjastolla hankintalistalla, mutta toistaiseksi niitä ei ole vielä hankittu. Tullessaan lasit tulisivat käytettäväksi pääkirjaston musiikkiosaston pelihuoneessa (http://lastukirjastot.fi/106339/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-peli…). Lainattavia kappaleita ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Sanomalehti Hima on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukaslehti, julkaisijana Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt.
Lehden päätoimittaja on Raija Ikonen, kiinteistöjen kehittämisyksikkö, Katariinankatu 1, 00170 HKI. Puh. (09) 1693 892 tai toimitussihteeri Anja Salmen puh. (09) 1692 373.
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Osoitteessa http://www.stat.fi (Tilastokeskuksen kotisivu 'tilastotietoa' (rullaa ruutua alaspäin, otsakkeen Muuta tilastotietoa alla) tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta - tietoyhteiskuntatilastot - (rullaa alaspäin) tiivistelmä, ja rullaa lopuksi tekstiä reippaasti alaspäin. Löydät juuri haluamasi tilastot.
Tammikuussa 1999 Suomessa oli n. 546 000 internet-liittymää, Suomi oli maailman maista kärjessä, toisena USA. Esim. Sonera Plazan hakupalvelusta löytyy muita mielenkiintoisia sivuja hakusanoilla internet tutkimukset (kirjoita nämä yhtaikaa peräkkäin tyhjämerkin erottamina hakulokeroon). Mainittakoon Taloustuotteen sivu http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm ja Petteri Järvinen Oy:n sivut http://www.pjoy.fi.
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Suosittelisin varaamaan ajan Lasipalatsissa sijaitsevasta Kohtaamispaikasta, jonka julkaisutyöasemissa on käytettävissä Adobe Acrobat Pro 6.0 ja skannerina 4800dpi:n Epson Perfection 4870 Photo. Koneissa olevalla Photoshopilla voi ehkä jälkikasvu piirrellä, jollei se ole liian monimutkainen sellaiseen tarkoitukseen. Muussa tapauksessa kannattaa varata jotakin muuta ajankulua, sillä Kohtaamispaikalla ei ole lapsille kirjoja. Julkaisutyöasemien tarkemmat tekniset tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/83033704-16bd-46d2-977f-b22d9300654c.aspx.
Kohtaamispaikka ei ole auki sunnuntaisin, mutta maanantaina sinne pääsee. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/. Julkaisutyöaseman voi...
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Oman kirjastoalueesi kokoelmista ei löydy äänitehostelevyjä, joilla olisi sodan ääniä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pari äänitettää, jolla on etsittyjä äänitehosteita.
Military sounds and firearms (Distributions Madacy, 1987)
Sound effects = Bruitages = Geluiden = Geräusche. 6 / concept: X: Pelgrims, J. H. Vatter ; compilation D. Van Mourik, J. Dubois, Dureco, 1988)
Sonic booms. 2 (produced and mixed, soundfield design engineering by Brad S. Miller ; recorded by Brad Miller, Patricia Miller, Joe Niklas, 1990)
Äänitteet ovat tilattavissa kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri...
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
