Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei voi tehdä varauksia ainakaan siihen asti kunnes kirjastot taas avataan.
Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen Helmet-haussa.
Huomaathan, että perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, mikäli kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen perinteisessä Helmet-haussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Hei!
Olemme päivittäneet verkkokirjastomme keväällä 2014. Kyllä pelkässä hakukentässä riittää kirjan tai kirjailijan nimi. Hakutulosta voi järjestää hakutuloksen ylälaidassa olevilla lajittelunappuloilla. Esim tuo Olli Jalosen uusin kirja löytyy helposti niin, että kirjoittaa siihen pelkkään haku kenttään Jalonen Olli, ja sitten lajittelee kirjat julkaisuvuoden mukaan.
Toivottavasti onnistuu näillä ohjeilla, ja jos edelleen on epäselvyyttä, tervetuloa kirjastoon, neuvomme kyllä paikan päällä tarkasti miten verkkokirjasto toimii.
terveisin, Kirsi Nahkanen
Haapajärven kirjasto
Valtioneuvoston asetuksessa taksinkuljettajien ammattipätevyydestä vuodelta 2009 on on pykälä taksinkuljettajan koulutuksesta. Yhtenä koulutuksen osana oli paikallistuntemus ja sen osoittaminen. Paikallistuntemus osoitettiin kokeella. Tästä voi lukea tarkemmin Finlexin kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090825#Pidp445803440
Varmaankin näin oli jo ennen tätä vuotta. Edelleen taksinkuljettajan koe on suoritettava hyväksytysti ennen ajoluvan saamista. Lisää tietoa Suomen taksiliiton sivuilta:
https://www.taksiliitto.fi/taksinkuljettajaksi/ajolupa/
Paljon sanomatta jää -nuotti on esim. seuraavissa teoksissa:
Suuri toivelaulukirja. 11
Kuoppamäki, Jukka: Kerran vielä palaan : lauluja
Suomipopin helmiä. 10, Rakkauslauluja Romanssista Kolmeen pieneen sanaan.
Kuka keksi rakkauden? : suomalaisten suosikit
Voit tarkistaa nuottikirjojen saatavuuden Eepos-verkkokirjastosta
Helsingin keskustakirjasto Oodiin on tulossa varsinainen valokuvatulostin, mutta ajankohtaa ei vielä tiedetä. Oodissa on suurkuvatulostin, johon valitettavasti ei juuri tällä hetkellä voi tehdä uusia varauksia materiaalien toimitusvaikeuksien takia. Suurkuvatulostin varataan normaalisti Varaamo-palvelun kautta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
https://varaamo.hel.fi/search?search=suurkuvatulostin
Espoon Sellon kirjastossa on julistetulostin. Lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Varsinaista yksiin kansiin koottua kattavaa suomenkielistä esitystä Itä-Euroopan poliittisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosikymmenistä 1980-luvun lopulle ei ole.
Alla olevassa listassa neljä ensimmäistä teosta käsittelevät yleisemmin rautaesiripun murtumista useamman maan osalta. Muut keskittyvät tietyn maan lähihistoriaan.
Timothy Garton Ash: Euroopan kumous : käännekohta 1989 (We the people: the revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin & Prague, suomentanut Yrjö Lautela, 1991)
Vesa Saarikoski: Murros : Väli-Eurooppa 1989-1991 (1991)
Itä-Eurooppa : muutosten tausta (toimittaneet Jorma Ahvenainen ja Jorma O. Tiainen ; kirjoittajat: Anneli Aer .. [et al.], 1992)
Martti Puukko: Unelman...
Sivistyssanakirjasta löytyi monta merkitystä sanalle falangi. Tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan antiikin taistelumuotoa, taktista yksikköä, jossa sotilaat muodostavat useista peräkkäisistä riveistä kiinteän, yhtenäisesti toimivan ryhmän.
Muita merkityksiä sanalle falangi on 1. sormen tai varpaan nivel, sormiluu 2. ranskalaisen F.M.C. Fourier'n luoma varhaisen sosialismin suosima eräänlainen kolhoosi 3. monissa maissa kiinteästi järjestäytynyt oikeiston poliittinen ryhmä, varsinkin Espanjassa 1939-75 sekä Libanonissa sisällissodan alettua 1974.
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla on pääsy FILIn ylläpitämään käännöstietokantaan. Siitä on löydettävissä käännökset suomesta muille kielille vuodesta 1853 alkaen. Italian kielestä löytyi 157 tietuetta.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kahvista irtoaa veteen rasvaa, jos se seisoo liian kauan pannussa tai
keittimessä. Tämä rasva antaa kahville eltaantuneen maun.
Kahvikirjassa (Paulig 1997) neuvotaan kaatamaan pannukahvi porojen päältä kuumalla vedellä lämmitettyyn tarjoilukannuun, jotta se ei muutu kirkeräksi.
Lisää tietoja esim. sivulla http://www.moccamaster.fi/hyva_kahvi
Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922.
Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa:
Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976)
Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta.
On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä myydään joitakin tuotteita. Yleisimpiä ovat muovikassit, kangaskassit ja poistokirjat. Joissakin kirjastoissa saattaa olla myös myytävänä muistitikkuja, poltettavia DVD-levyjä, avainnauhoja tai muita tuotteita. Tuotteiden hintoja löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Kysyit, mikä hämähäkki mahtaa olla kyseessä? Huomioin, että samakin hämähäkki voi kuvissa olla väriltään hyvinkin erivärinen, joten varmaksi ei voi sanoa, mutta olisikohan kyseessä Pallohämähäkkien heimoon kuuluva Pilkkupavukki. Kyseeseen voi tulla myös Puutarhahämäkki. Netistä löytyy paljon kuvia Puutarhahämähäkistä.
Kirjastot.fi -sivuilta löytyy erilaisia sivustoja, kuten esim. Suomen Luonto ja LuontoPortti. Muita mahdollisia kiinnostavia sivustoja ovat Lajitieto ja Ötökkätieto.
https://suomenluonto.fi/kortit/pilkkupavukki
https://laji.fi/taxon/MX.70198/images
https://www.otokkatieto.fi/cat?id=45
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/muut-kysy-palvelut
Halutessasi voit myös lähettää kyselyn Ylen...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Tässä osoitteessa on värssypankki netissä, josta voi valita runoja eri tilaisuuksiin. http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
Aforismit ja muistolauseet ovat kirjastossa luokassa 10.8
Kaunis muistolausekirja on esim. teos:
Sanat kultaa: säkeitä iloon ja suruun, toim. Eila Jaatinen.
Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Hakemalla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi sanoilla 'asunto-osakeyhtiöt' ja 'isännöisijät' löytyvät esim. teokset:
- Arjasmaa: Toimiva hallitus. Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Ingman: Tehokas isännöitsijä. Kiinteistöalan kustannus 2002.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät myös tietokannasta.
"Luo sairaiden" on ilmeisesti muunnelma M. Majan säveltämästä ja sanoittamasta "Valkea sisar" -kappaleesta, mutta tällaista muunnelmaa en onnistunut löytämään. M. Maja on salanimi, joka on rekisteröity Martti Jäppilän nimiin, mutta se on monen eri henkilön yhteinen. Juhani Linkosuon toimittamassa "Rustholli laulaa" -vihkosessa ([Linkosuo oy], 1969), joka sisältää laulujen sanoja, on nimellä "Rento ja valkea" sanoitus, joka alkaa "Luo sairaiden käy sisar rento valkoinen", mutta se ei jatku muistamallasi tavalla. Verkosta löytyy erilaisia muunnelmia laulun sanoituksen alusta, mutta ei koko laulua. Ehkä joku lukija tunnistaa tämän kappaleen."Hän jompaankumpaan suuntaan katsoo kieroon" on osa "Lattarisikermää", jonka on levyttänyt Pentti...
