Tänä vuonna Lappeenrannan maakuntakirjastoon on tilattu espanjankielisenä aikakauslehti Semana. Lehti löytyy lehtisalista ja sen vanhoja numeroita on mahdollista lainata (laina-aika 2 viikkoa).
'Stor stil' -hakusanan suomenkielinen vastine on 'isotekstiset'. Tietyn kirjailijan isotekstiset kirjat löydät siis HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla, kun kirjoitat hakusanoiksi 'isotekstiset' ja lisäksi kirjailijan nimen.
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Esko Hakkilan ja Heikki Simolan teoksen Asiakirjakaavoja selityksineen painokset ovat vanhoja. Niitä ei ole Helmet-kirjastoissa enää lainkaan, mutta Kansalliskirjastossa niitä voi sentään lukea. Jos etsii voimassa olevaa tietoa ei niitä varmaankaan voi suositella.
Tällä hetkellä ei Helmet-kirjastossa ole suomenkielisiä tietoteoksia joiden asiasanoituksessa esiintyisivät sekä "pesänjako" että "moite". Se ei tarkoita että näitä asioita ei voisi olla yhdessä käsiteltyinä esim. kirjaston asiakirjaoppaissa. Kannattaisikin ottaa joitain asiakirjoppaita tutkittavakseen. Tässä muutama asiakirjaopas, joista toivomme olevan hyötyä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%c3%a4*%20asiakirja*__Orightresult__U?lang=fin...
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Stephanie Dahle on tehnyt muitakin samankaltaisia kirjoja, kuten Mansikkahaltijatar: salaperäinen lahja sekä Lilia, pieni keijukaisprinsessa- ja Rosa Ruusunnuppu-kirjat. Muita samanlaisia, pienemmille lukijoille tarkoitettuja, ovat esimerkiksi Agathe Clairin Pikkukaverit-sarja, esim. Paulin paloauto tulipalossa, Kasperin kaivinkone työmaalla sekä Christine Riccin Doran eväsretki.
Kovin paljon tämäntyyppisiä kirjoja ei ole saatavilla. Kirjastojen tietokannoista niitä voi hakea asiasanalla kuvakielikirjat.
Keskustakirjasto Oodissa on kirjova ompelukone Pfaff Creative 4.5. Kone on varattavissa Varaamo-palvelusta:
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-03-03&search=ompelukone&unit=tp…;
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Siilinjärven oman kunnankirjaston aineistotietokannan kautta löytyy paljon jooga-aiheisia kirjoja. Kirjoita asiasanat/aihe-ruutuun jooga, niin saat kirjojen nimet.
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Kirjaston asiakkailla on pääsy Aleksi-artikkelitietokantaan, josta löytyy runsaasti artikkeleita joogasta. Tieteellisempää tietoa löydät yliopistokirjastojen Linnea-tietokannasta, jota voit käyttää myös kirjastossa.
http://www.siilinjarvi.fi/kirjasto/tietokannat.php
Joogaa on monenlaista. Näiltä sivuilta löydät joidenkin ryhmien suosittelemia lähteitä:
http://www.jooga.org/
http://www.joogaliitto.fi/
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5....
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Englanninkielinen käännös The labyrinth of the world and the paradise of the heart löytyy ainakin Tukholmasta, Stockholms universitetsbibliotek'in kokoelmista
http://cat.sub.su.se/
Kaukolainat tehdään paikan päällä, Turun kaupungin pääkirjastossa, lainaosastolla.
Näyttää vahvasti siltä ettei ym. teosta ole suomennettu.
Helsingin kaupunginkirjastosta lehteä ei löydy. Alla lehden tilanneet kirjastot Suomessa. Helponta lienee käydä kopioimassa haluamansa artikkelit Helsingin yliopiston kirjastossa.
Nimeke: Times higher education supplement
Aineisto: kausijulkaisu
Julkaistu: London, 1971-
Huomautus: Julkaistaan myös verkkolehtenä
Omistavat kirjastot: LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo
ALMA - Ţo Akademis bibliotek
HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos
KUOPUS - Kuopion yliopiston kirjasto
OULA - Oulun yliopiston kirjasto
VAARI - Varastokirjasto
JYKDOK - Jyväskylän yliopiston kirjasto
TRIA - Tritonia, Vaasan tiedekirjasto, Vasa vetenskapliga bibliotek
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Ikävä kyllä etsityn kaltaista runoa ei löydy Pohjanpäältä - eikä hernekeitosta. Sen sijaan Oiva Paloheimon esikoiskokoelmasta Vaeltava laulaja (1935) löytyy runo Pöytärukous, jossa jää syömättä äidin kalakeitto. Kelpaisiko se?
