Muoto suomenkielisessä kalenterissa on Kasperi. Aikaisemmin se on esiintynyt muodoissa Caspar, Casper ja Kasper, 1740-luvulla myös englantilaisperäisenä Jasper ja Jesper.
Kansankielisiä muunnelmia ovat olleet Kaspe, Kaspo, Kasse, Kassu , Kape ja Kapu. Vieraissa kielissä saman nimen muunnelmia ovat (ylla mainittujen lisäksi) mm. Gaspard (ranska), Gaspar (espanja, portugal), Gasparo/Gaspare (italia). Nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä. Yleensä se selitetään persialaisperäiseksi ja käännetään ’aarteenvartijaksi’ tai ’aarteenkantajaksi’. Tämä selittyy siitä, että 500-luvulla syntyneen legendan mukaan Itämaan tietäjät, jotka Uuden testamentin mukaan (Matt. 2:1-12) tulivat kunnioittamaan Jeesus-lasta, olivat nimiltään Caspar,...
Sirkka sukunimeä esiintyy etenkin Satakunnassa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja paikoin Pohjois-Suomessa. Sirkka on esiintynyt sukunimenä myös Karjalassa, etenkin Laatokan luoteispuolella.
Ensimmäisiä kirjallisia tietoja nimen käyttäjistä on jo 1400- luvun alkupuolelta: Sirkan Hemming 1490Tennilän käräjillä. 1600-luvulta mainitaan mm. Matts Sirkala 1614
Mårten Sirka 1624 ja Hans Sirch 1630 Turusta.
Sirkka ja Sirkkala ovat esiintynet myös talonniminä. Kylännimenä Sirkka esiintyy Pellossa ja Kittilässä. Kärkölässä ovat olleet rajapaikkoja Sirkansuonsaari (1406) ja Sirkanmäki (1471).
Nimen taustalla voidaan nähdä useampia juuria. Ortodoksiselta taholta voidaan nimen katsoa syntyneen Sergei-nimen puhuttelumuodosta Sirkka. Läntisten nimen...
Hei!
Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen.
Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla.
Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Edunvalvoja on henkilö, jonka tehtävä on 1999 annetun holhoustoimilain mukaan valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaiduuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.
Uskottu mies oli vuoteen 1999 asti käytetty termi nykyisestä edunvalvojasta. Uskotuiksi miehiksi sanotaan myös kuolinpesän hoitajan kutsumaa kahta perunkirjoituksen toimittajaa. Uskottuja miehiä on myös mm. eräissä maanjakotoimituksissa.
(lähde Facta-tietopalvelu, osoite http://www.facta.fi/?cookies=True )
Henni (samoin kuin Henna) on Johanna-nimen kutsumamuoto. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Sen alkuperä on heprean kielessä ja merkitys "Jumala on armollinen". Henni-nimellä on nähty yhteys myös Henrikin sisarnimeen Henriikkaan. Henrik on pohjoismainen muoto saksan Heinrich-nimestä, joka tulee sanoista hagan (hovi) + rich (mahtava).
Henni-nimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1973.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Todellakin, monikon genetiivissä on kaksi erilaista taivutustapaa. Lapsi-sanan yhteydessä molemmat, lasten ja lapsien ovat mahdollisia ja aivan yhtä oikeita, vaikkakin lasten on niistä kahdesta yleisempi.
Martti Rapola on selittänyt näiden taivutusmuotojen eroja Kielikello-lehden artikkelissa vuodelta 1991. https://www.kielikello.fi/-/monikon-genetiivi
Puhujan tausta vaikuttaa valittuihin taivutusmuotoihin ja kuten oikein arvelitkin, murre myös. On kielemme rikkautta, että esimerkiksi lyyrikot voivat valita näistä kahdesta taivutusmuodosta sen, mikä kulloinkin poljentoon parhaiten sopii.
Ystävällisin terveisin,
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti...
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"...
Aleksander on jo antiikin ajalta tunnettu nimi ja se merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli...
Menetetyt morsiamet -trilogiasta (The Lost Bride Trilogy) on ilmestynyt englanniksi kaksi osaa: Inheritance (2023) ja The Mirror (2024). Inheritance on suomennettu nimellä Kirottu kartano ja se on julkaistu tänä vuonna. The Mirror -kirjan suomennoksesta ei vielä löytynyt tietoa. Myöskään sarjan kolmannen osan julkaisusta ei vielä löytynyt tietoa.
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Ensimmäinen presidentin johtama valtio on Yhdysvallat. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli George Washington (1789-1797). Hän lienee ollut maailman ensimmäinen presidentti. Digitaalisen tietosanakirja Britannican mukaan presidentti-nimitystä käytettiin Yhdysvalloissa tosin jo aiemmin joissakin brittiläisissä siirtokunnissa.
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm....
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli...
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Kielitoimisto hyväksyy molemmat nimet. EU:ssa käytetään nimeä Alankomaat. Molempia nimiä käytetään samoissa yhteyksissä.
"Vuodesta 1815 alkaen tuon luoteiseurooppalaisen maan ja Karibialla sijaitsevien alueiden valtioliiton virallinen nimi on ollut Alankomaiden kuningaskunta. Pelkkä Alankomaat viittaa valtioon Euroopassa, ja Hollanti on virallisesti vain sen kahden maakunnan, Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin, yhteisnimitys.
Hollanti on kuitenkin tunnettu omana alueenaan lähes tuhat vuotta, ja jonkin aikaa Hollanti oli myös itsenäinen kuningaskunta. Koska Alankomaiden taloudelliset ja hallinnolliset keskukset Amsterdam, Rotterdam ja Haag sijaitsevat Hollannin alueella, koko maahan viitataan usein sanalla Hollanti.
Nimi Hollanti on...
