Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Paikallisia tapahtumia ja uutisia löydät mikrofilmatuista Keskipohjanmaa- ja Kokkola-lehdistä. Ajan mikrofilmien katsomiseen voit varata Kokkolan kaupunginkirjaston neuvonnasta.
Suomen ja ulkomaiden tapahtumia löydät mm. seuraavista teoksista:
Mitä-missä-milloin 1954,
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia : 3,
Suomen kansallisfilmografia : 5 : 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat,
Vuosisatamme kronikka,
Kronikka 1900-1999 : Suomen ja maailman tapahtumat,
Muutosten vuosisata : 10 : tapahtumat ja
Muutosten vuosisata : 6 : 1946-1960.
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos:
Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997
Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät.
Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko...
Hakulausekkeella "conducting rubber" Googlesta löytyi seuraava asiaan liittyvä nettiosoite:
http://www.antikor.cz/en/hard_rubber.htm
Yllä mainitusta osoitteesta löytyy jotain tietoa siitä, miten johtavaa kumia valmistetaan. Sivulta löytyy myös mahdollisuus tarkempaan tiedusteluun itse valmistajalta.
Omista kokoelmistamme ei löydy tietoa näin spesifisestä aiheesta. Olisi ehkä hyvä otta yhteyttä johonkin alan oppilaitokseen tai tutkimuskeskukseen kuten esim. Tampereen teknilliseen korkeakouluun tai esittää kysymyksesi Teknillisen korkeakoulun kirjastolle, joka löytyy osoitteesta:http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Kirjastot ottavat kyllä vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Maskun pääkirjasto puh. 044 738 8255
Sähköposti kirjasto@masku.fi
Oikeusministeriön määräyksessä Lautamieskustannusten suorittaminen https://www.finlex.fi/data/normit/10030/lautamieskustannusten_suorittaminen.pdf sanotaan näin:
Oikeusministeriö päätti vahvistaa käräjäoikeuden lautamiehelle valtion varoista
suoritettavien palkkioiden, korvausten ja päivärahojen osalta noudatettavaksi seuraavaa:
1. Istuntopalkkio
Käräjäoikeuden istuntoon osallistumisesta suoritetaan palkkiota istuntopäivän pituuden
mukaan seuraavasti:
* 65 euroa, jos istunto kestää enintään 6 tuntia,
* 90 euroa, jos istunto kestää yli 6 tuntia, tai
* 115 euroa, jos istunto kestää yli 9 tuntia
Kyse ei siis ole istuntojen määrästä päivän aikana, vaan istuntopäivän pituudesta.
Määräyksessä on asiakohtina myös...
Näyttäisi siltä, että kysymys on palstalla esitetty ennenkin ja vastauskin on saatu siihen. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-runon-laulun-tai Linkistä näkyy mistä runo voisi löytyä. Mm. Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) on mainittu myöskin.
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Kollegani Padasjoen kirjastosta auttoivat kysymykseen vastaamisessa. Aunekivi sijaitsee Padasjoen Nyystöläntiellä ja se on kuulemma helposti löydettävissä, sillä sen ympäriltä on juuri raivattu metsää. Lähetän sähköpostiisi kartan, johon on merkitty Aunekiven tarkka sijainti.
Kukaan kirjaston vastaajista ei tunnistanut laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
