Kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyi kaksi nokkahuiluopasta:
Paulin-Hämäläinen, Päivi : Pieni puhaltaja. WSOY, 2003
Cederlöf, Egil : Me soitamme nokkahuilua [Alttohuilukoulu]. Fazer, 1981
Muista Pirkanmaan kirjastoista - varsinkin Tampereen kaupunginkirjastosta - löytyy lukuisia muita oppaita. Löydät ne Piki-verkkokirjastosta käyttämällä asiasanoja nokkahuilu ja soitonoppaat.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
PIKI-verkkokirjastossa voi seutuvaraus-toiminnon kautta varata missä tahansa PIKI-kirjastossa hyllyssä olevaa aineistoa kuljetettavaksi toiseen PIKI-kirjastoon. Seutuvarauksen maksu on 2 €/varaus.
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Suomessa kirja on ainosastaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa:
http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?CNT=50&BOOL1=all%2Bof%2Bthe…
Voit saada kirjan kaukolainaan. Alla tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukolainan tilauslomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Libanonilais-kanadalaisen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Wajdi Mouawadin teoksia ei valitettavasti ole suomennettu lukuun ottamatta yhtä näytelmää, joka ei kuitenkaan ole lainattavissa yleisistä kirjastoista. Mouawadin tuotanto koostuu pääasiassa näytelmistä ja kuunnelmista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme romaania.
Näytelmäkulman tietokannasta löytyy Mouawadin suomennettu näytelmä, Poltto (Incendies, suom. Reita Lounatvuo). Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa syksyllä 2008.
https://finna.fi
http://www.wajdimouawad.fr/
http://www.dramacorner.fi/fi/naytelmakulma
http://ilona.tinfo.fi/
Ensimmäinen teos, jossa Tynnin Lapset nurmella ilmestyi oli Aarteiden kirja. 2: Kerro äiti (toimittanut Kirsi Kunnas). Sen ensimmäinen painos on vuodelta 1956.
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää...
Louis Sacharista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louis sachar” ja saat tulokseksi useita sivuja. Esimerkiksi hänen kotisivunsa ovat osoitteessa http://www.louissachar.com/
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ Louis Sachar löytyy listalta myös.
Kirjastoissa on kaksi arkkitehtuurin englanti-suomi sanakirjaa. Molemmat on tehnyt John Methue. Ne ovat Architectural & building glossary English – Finnish (1999) ja Englantilais-suomalainen arkkitehtuuri- ja rakennussanasto (1975).
Uudempi kirja on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (sitä ei lainata, vain käsikirjastokäytössä) ja Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa Espoon Otaniemessä (lainataan). Vanhempi kirja on myös Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa, mutta kirjasto on remontin takia suljettu syksyyn asti. Tämäkin kirja on vain käsikirjastokäytössä. Järvenpään kirjastossa kirjoja ei ole.
Helmet-tietokannasta löytyy pari suomenkielistä osumaa. Mene sanahakuun ja kirjoita Hamsun Pan ja valitse kieleksi suomi. Näet että Pasilan kirjavarastosta löytyy kaksi vanhaa laitosta suomen kielellä: 1.4 HAMSUN: Pan. Voit soittaa varastoon virka-aikana 09-31085230 ja hakea teoksen itse Pasilasta tai tehdä varauksen osoitteessa www.helmet.fi.
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Youtubesta löytyi yksi ohjelma nimeltä Ennätystentekijät (1993). Videon tiedoissa lukee "Ennätystentekijät kertoo erikoisia ennätyksiä saavuttaneista suomalaisista. Ohjaus Arto Koskinen & Esa Illi. Tuotanto Yleisradio / TV 1 / Mediakomppania". Olisiko tämä kaipaamasi ohjelma?
Vinkkinä sanottakoon, että Ylen asiakaspalvelun kautta voi laittaa ohjelma- tai uusintatoiveita.
Lähteet:
Youtube.fi. Ennätystentekijät. https://www.youtube.com/watch?v=6Xx7h30VjK0
Yle.fi. Asiakaspalvelu. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Pieniä tarinoita lemmikkien viimeisistä hetkistä niiden omin sanoin kerrottuna sisältää Heikki Salon kirja Kynsilehto. Tarinaa lehmän ampuvasta hirviporukasta tässä ei kuitenkaan ole, eikä kansikuvakaan täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa. Olisivatkohan nämä kulkeutuneet jostakin toisesta kirjasta muistikuvia sekoittamaan?
Kynsilehto | Kirjasampo
