Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Kivusta ja kivun hoidosta on kirjoitettu useita kirjoja. Ne löydät parhaiten kirjastojen aineistotietokannoista joko kirjastossa tai Internetissä (Helsingin aineisto http://www.libplussa.fi/) tekemällä asiasanahaun sanalla kipu. Haku tuottaa mm. seuraavat kirjat: "Kivunhoito" (2000), Patrick Wall "Kivun anatomia" (2000), Raimo Nieminen Kipu ja särky (1992), Jorma Laitinen Kivun hallintaan (1988).
Katso myös fysiatrian erikoislääkärin Pekka Palinin erinomainen sivusto
http://www.kipu.net/ ja http://www.tohtori.fi/yleislaakari/185.html
Kielen ja sanojen puolella kannattaa edetä seuraavasti: aloittamalla synonyymisanakirjoista löytyy kipua ja tuskaa kuvaavia sanoja, joidenka merkityksiä, syntyjä ja selityksiä löytyy niin etymologisista...
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Toivomuksena on tietysti mahdollisimman lyhyt asiointi kirjastotiloissa, mutta käsihygienian, turvavälit ja muut asiakkaat huomioon ottaen voit varmasti jossain rauhallisessa nurkkauksessa opiskellakin. Tosin ainakin pääkirjastolla on karsittu reippaasti sekä asiakaskoneita että istumapaikkoja, juuri siksi ettei tiloissa oleskelisi yhtä aikaa liikaa ihmisiä. Myös ns. hiljainen lukutila on pääkirjastolla suljettu, koska koko alakerta on yhdysrakennustöiden takia poissa käytöstä.
Eli viime kädessä riippuu ihan käyttämästäsi kirjastopisteestä ja sen tilojen riittävyydestä. Myös yksin opiskelu on suotavampaa kuin porukalla :)
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Valitettavasti aiheesta ei löytynyt tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella BirdLife Suomelta. https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
The Weight of Glory on C. S. Lewisin saarna vuodelta 1941 sekä kokoelma hänen toisen maailmansodan aikaisia saarnojaan ja puheitaan. Teosta tai sen osia ei ole sellaisenaan suomennettu. Monissa Lewisin teoksissa kuitenkin käsitellään helvettiä. Samankaltaisuuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavista suomennetuista teoksista ja kokoelmista: Lewis, C. S. Kärsimyksen Ongelma. Suomen Lähetysseura, 1963. Suom. Maritta Pesonen. Lewis, C. S., et al. Entisen Ateistin Kristillisiä Esseitä. WS, 1968. Suom. Olavi Aula Lewis, C. S. Muistiinpanoja surun ajalta. Kirjapaja, 2009. Suom. Anna-Mari Kaskinen.Lewis, C. S. Suuri avioero: Uni. Kirjapaja, 2014. Suom. Leena Huima. The Weight of Glory and Other Addresses -...
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
Haminan kaupunginkirjaston perustamisvuosi on 1871. Lähde: www.kirjastot.fi Kirjastohaku.
Vehkalahden kunnankirjaston perustamisvuosi on 1896. Tieto saatu Vehkalahden kunnankirjaston kirjastonjohtajalta Kaija Ahokkaalta puhelimitse 21.3.02.
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Karting eli mikroautoilu juontaa juurensa englannin kielen sanasta kart, joka tarkoittaa mikroautoa tai toiselta merkitykseltään kärryä. Usein suomeksikin käytetään englanninkielistä termiä. Kartingista käytetään englanniksi myös kart racing -nimitystä.
