Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
Kyllä pääsee. Kysyin asiaa Uimastadionilta ja heidän mukaansa Uimastadionille pääsee toisen Helsingin kaupungin uimahallin voimassaolevan kuukausikortin kanssa.
Hei!
Arto artikkeliviitetietokannasta löytyy joitain vanhoja Kansan tahto –lehden artikkeleiden viitetietoja.
https://finna.fi
Kansan tahto -lehti on myös vielä olemassa ja toimitukselta voisi varmaan tiedustella onko heillä käytössään oma lehtiarkisto ja tietokanta.
http://www.kansantahto.fi/
Pohjolan työ –lehteä ei enää ole, mutta mikrofilmatut lehdet löytyvät mm. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-kokoelmasta.
Asiaa hankaloittaa se, että vaikuttaa siltä kuin näiden kyseisten lehtien numeroita ei olisi systemaattisesti asiasanoitettu tai viety mihinkään yleisesti käytettävään tietokantaan. Arto sisältää lähinnä keskeisimpien julkaisujen tiedot. Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta saattaisi kuitenkin tietää, mistä ongelmaa...
Eeva-Liisa Mannerin (1983) suomennoksessa: Hän kaikista jaloin oli roomalainen. Muut salaliittolaiset teki verityönsä kateudesta Caesariin. Hän yksin vakain, vilpittömin mielin ja yhteishyvän vuoksi heihin liittyi. Arvokas oli hänen elämänsä, sen alkuaineet sekoitettu niin, että voi luonto näyttää maailmalle: "Siinä on tosi mies!"
Jarkko Laineen (2007 julkaistu) käännös: Se mies paras oli kaikista roomalaisista: häntä lukuunottamatta kaikki salaliittolaiset tekivät minkä tekivät pahantahtoisuudesta suurta Caesaria kohtaan.Brutus yksin teki tekonsa rehellisesti, yleisen edun nimissä muitten joukkoon liittyi. Sävyisää oli hänen elämänsä, ja peruselementit olivat hänessä sekoittuneet sillä tavoin, että itse luonto voisi astua esiin ja...
Finna-hakupalvelun mukaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on turkmeeninkielisiä Raamattuja.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=raamattu&type=AllFields&filter%…
Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit tiedustella mahdollisuutta tilata aineistoa lainaan oman kotipaikkakuntasi kaukopalvelun kautta.
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Valitettavasti kukaan meistä ei tunnistanut runoa vain tuon yhden lauseen pohjalta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja runosta kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Lohjan kaupunginkirjastolla on ollut Kirjat kotiin -palvelu jo useamman vuoden. Se on tarkoitettu niille lohjalaisille, jotka eivät itse voi korkean iän, pysyvän tai tilapäisen vamman tai sairauden vuoksi asioida kirjastossa.
Kirjat kotiin -palvelun käytössä on Lohjan kaupunginkirjaston kokoelma. Kirjakassi tuodaan asiakkaalle kotiin sovittuna päivänä kerran kuukaudessa ja samalla noudetaan palautukset. Ennen palvelun alkamista haastatellaan asiakasta hänen toiveistaan.
Palvelua haluavat voivat ottaa yhteyttä Lohjan kaupunginkirjastoon.
Näin näyttäisi todella olevan! Ruotsiksi ja englanniksi elämäkertoja tosiaan löytyy, sekä yksi elämäkertaelokuva, mutta suomeksi en tosiaan löytänyt yhtään. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja kiinnostava, mutta valitettavasti emme onnistuneet käytettävissämme olevista lähteistä löytämään vastausta siihen.
