Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi...
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
Kirja on kokoelma Timo K. Mukan tuotantoa, jossa on kolme ennen julkaisematonta käsikirjoitusta sekä lehdissä julkaistua proosaa ja artikkeleita. Toimittaja on Toni Lahtinen. Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja ei ole vielä ilmestynyt:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product…
Hankintatoive kannattaa lähettää suoraan Iisalmen tai Lapinlahden kirjastoon:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Hakemisto_A-o.iw3
http://www.lapinlahti.fi/?page=palvelut.perheosasto.koulutuspalvelut.ki…
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut...
Hei!
Kirjastokorttisi numero ei oikein voi olla virheellinen, mutta nelinumeroinen pin-koodisi voi olla. Sen saat vaihdettua unohditko tunnuslukusi -toiminnon avulla, jos olet ilmoittanut kirjastokorttisi tietoihin sähköpostisi. Uuden pin-koodin saat käymällä lähimmässä kirjastossa ja näyttämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Toisaalta kirjastokortissasi voi olla tekijä, joka estää sen käytön. Olet esim. täyttänyt 18 vuotta tai joku kirja on yli neljä viikkoa myöhässä. Nämä asiat selviävät vain käymällä kirjastossa.
Terttu Järvilehto-Forssellin romaani Sininen sävel on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä ja lainattavissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325824__SJ%C3%A4rvilehto…
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Lyhyt määritelmä: klaustrofobia claustrophobia , ahtaan paikan kammo , umpinaisen paikan kammo, ahtaaseen tilaan suljetuksi tulemiseen kohdistuva sairaalloinen pelko
Akuutti
http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Suomen mielenterveysseura
http://www.mielenterveysseura.fi/mieli_info.asp?main=Mielenterveys%20ja…
Lopuksi vielä muutama kirja, jotka käsittelevät fobioita:
Perhosia vatsassa : apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen / Furman, Ben
Pelkojeni voittajaksi / Wetter-Parasie, Jost
Fobiat / Kerstin Hellström
Helsingin kaupunginkirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa on etsitty tietoja Tuomas Pohjanpalon muistelmista tuloksetta.
Eino I. Parmasen "Taistelujen kirja, Kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, IV osa Suurlakko ja sitä lähinnä seurannut aika" on saatavilla Eduskunnan kirjastossa. (Neuvonta- ja lainauspalvelun puh. 432 3423).
Englanninkielisen version osalta tilanne on melko hyvä. Musikaalin levytyksen liitteenä on musikaalin koko teksti. Samaten musikaalin nuotinnoksessa (ns. pianopartituurissa) on kaikki laulut ja lisäksi koko libretto, eli tekstiosuus. Nämä ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa (levytys tällä hetkellä paikalla, pianopartituuri lainassa).
Lisäksi kokoelmissamme on varmasti sinua kiinnostava kirja 'Rock opera - the creation of Jesus Christ Superstar from record album to Broadway show and motion picture', tekijänä Ellis Nassour. Siitä löytyy paljon taustatietoa musikaalin vaiheista.
Mutta suomennoksen osalta tilanne on huono. Ilmeisesti vain yksi laulu (I don't know how to love him) on julkaistu suomeksi. Tämä on tilanne...
