Luettavaa on paljon, ja vailla tietoa kiinnostuksen kohteistasi tai mieligenrestäsi suosittelen tutustumaan kirjastojen kirjavinkkeihin. Alla linkit Turun Vaski-kirjastojen ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkisivuille:
https://vaski.finna.fi/Content/nuoret
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit
Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan...
Ajatus mietiskelystä tai ajattelusta onnellisuuteen kytköksissä olevana tekijänä esiintyy tosiaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Teoksen kirjan X luvussa 8 esiintyy seuraava virke: "Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä." (Aristoteles 2012, 1178b30) Englanniksi sama kohta teoksesta on käännetty esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Happiness, therefore, must be some form of contemplation." (Aristotle 1925, 1178b30) LähteetAristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Ηθικά Νικομάχεια). Suom. Simo Knuuttila. Gaudeamus, Helsinki 2012.Aristotle: Nicomachean Ethics (Ηθικά Νικομάχεια). Translated by W. D. Ross. Oxford University Press, Oxford 1925. The Internet Classics Archive. https://classics.mit.edu/Aristotle/nicomachaen.html [...
Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975.
Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c…
http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html
http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Hakuteoksia ei löytynyt, mutta muutama käyttökelpoinen www-sivu.
Suomalaista musiikkia kannattaa etsiä www.yle.fi/aanilevysto tai www.laulut.fi
www.allmusic.com ja siellä advaced search eli tarkennettu haku voi olla myös kayttökelpoinen
Miesten sukupuolielimistä kertovia kirjoja voisi löytyä tietokirjallisuuden luokasta 59.536. Laajemmin seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 59.35. Niissä on varmasti myös kerrottu sukupuolielimistä. Aiheeseen liittyviä kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastolla, joten kannattaa mennä katsomaan sen mukaan, haluatko aikuisille vai nuoremmille suunnattuja kirjoja. Toivottavasti löydät sopivan kirjan!
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Vaukuttaa siltä, että kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Ruotsissa se on Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sinun on mahdollista saada se kaukolainaksi kotikirjastosi kautta. Tässä on tietoa Espoon kaupunginkirjaston kaukolainauksesta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;641;7119;85…
Kirjastot.fi-sivujen kautta voi tehdä hakuja Frank-monihausta, josta löytyvät suomalaisten kirjastojen aineistotietokannat.
Sivuston kohdasta Kirjastot > muita kirjastoja, kirjastojen tietokantoja ja verkkopalveluita pääsee mm. monien ulkomaisten kirjastojen aineistotietokantoihin.
Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoittanet kappaletta "You're the one that I want", jonka suomenkielinen nimi on "Sinut haluan vain". Sen esittivät Grease-elokuvassa Olivia Newton-John ja John Travolta. En löytänyt tästä John Farrarin säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat, mutta englanninkielisin sanoin nuotti löytyy monesta julkaisusta, esimerkiksi nuoteista "100 most delightful songs ever : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard HL00145438), "The million sellers : Official Charts Company : [the UK's greatest hits]" (Wise AM1005664) ja "50 West End shows, 50 West End songs : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard Europe HLE90004024) vain muutamia mainitakseni. Kaikissa näissä nuoteissa on kappaleesta englanninkieliset...
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
