Valitettavasti kirjaa ei ole enää yhtään kappaletta HelMet-kirjastoissa, joten siksi varaaminen ei onnistunut. Kirja on sen verran vanha, että sitä tuskin enää hankitaan HelMet-kirjastoihin. Kaukolainana se on kuitenkin mahdollista saada muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa kirjaa kohti.
Kaipaamaasi kirjaa olisi saatavilla suomeksi HelMet-kirjastoista. Olisiko siitä iloa? Kirjan tiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1581613~S9*fin. Sieltä voit tehd’ halutessasi...
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Esimerkiksi Roald Dahlin kirjat ovat hauskoja, ne voisivat herättää kiinnostusta:
James and the giant peach / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Matilda / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
The witches / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Myös seuraavat näyttävät aika houkuttelevilta:
Zog and the flying doctors / by Julia Donaldson ; illustrated by Axel Scheffler
The ghost tower / Gillian Cross ; illustrated by Sarah Horne
Jack's junk / by Elizabeth Dale and Mirella Mariani
Harry Potter -sarja on sellainen, että lapset lukivat sitä englanniksi, kun niitä ei vielä ollut käännetty. Niiden kieli ei ole monimutkaista, mutta ne ovat massiivisen...
Toivelauluja-vihkosia julkaisi Musiikki-Fazer, ja niitä ilmestyi vuosina 1949-1983. 1970-luvun vihkoja ovat pääasiassa enää Kansalliskirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Joitakin 70-luvun lopun vihkoja on joissakin muissakin kirjastoissa. Voit halutessasi kysyä niitä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Tietoa Toivelauluvihkoista löytyy esim. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeen-sivustolta:
https://www.vahvike.fi/fi/kuvat/kuva/1480
Vihkosten sisältöä pääsee tutkimaan hakupalvelu Finnan kautta. Luettelossa on jonkin verran myös muita julkaisuja kuin tämän sarjan vihkoset. Alla linkki luetteloon:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND...
Helpointa on hakea nuotteja Helmet-tietokannan kautta osoitteessa helmet.fi. Tarkennetussa haussa rajaamalla materiaaliksi Nuotin voi sitten hakea sävellysten nimillä nuottijulkaisuja kyseisestä teoksesta.
Kokeeksi tehty haku asiasanalla kuorot tuotti 261 osumaa. Sivupaneelin kohdasta Kokoelma näkee, kuinka paljon nuotteja kussakin kirjastossa tai kaupungissa on. Suurin osa kuoronuoteista näyttää olevan Tikkurilan musiikkivarastossa. Voit kuitenkin varata Helmetin kautta etsimäsi nuotit ja noutaa ne mistä tahansa haluamastasi kirjastosta. Jos sinulla ei ole vielä Helmet-korttia, saat sellaisen mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota mukaasi henkilötodistus.
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)...
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla...
Eduskunnan kirjastossa on laadittu taulukko kansanedustajien vaihtuvuudesta vuosina 1962-2023. Taulukko lähetetään sähköpostilla erillisenä liitteenä. Eduskunnan tilastosivuilla löytyy edustajien kokemus vaalikausissa, jonka avulla voi nähdä paljonko vaihtuvuutta esiintyy eli paljonko ensimmäisen kauden edustajia vaalikausittain on.https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/tilastot/kansanedustajat/kaikki-vaalikaudet/Sivut/vaalikaudet-1907-.aspx#kokemus Tilastokeskuksen sivulla aihetta myös käsitelty.https://stat.fi/julkaisu/cl8mvkksf10w10cvzsrw7172g
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Jos tämä "video" voidaan tulkita elokuvateokseksi, mikä ei ole suinkaan itsestään selvää, sen levittäminen kirjaston verkkosivun kautta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. YouTube-palvelussa on siellä laillisesti olevia, mutta myös paljon täysin laittomasti levityksessä olevia sisältöjä, joille ei vain ole tehty mitään. Kun en tiedä täsmällisesti, mistä "videosta" on kyse, on vaikea tämän tarkemmin ottaa kantaa.
Pienenä täsmennyksenä lisäisin seuraavaa: Laki suojaa elokuvateoksia, mutta kaikki "videona" olemassa olevana ei välttämättä saa tätä suojaa. YouTubessa on myös paljon sellaisia pätkiä, jotka on laitettu sinne PR-mielessä ja joiden halutaan leviävän. Todennäköisesti Googlella ei ole mitään sitä vastaan, että kirjaston sivuilla on...
Direkt översättning av toimistopalveluiden tuotteistaminen är produktifierande av byråbetjäning.
Källmaterial Suuri suomi-ruotsi-sanakirja - Stora finsk-svensk ordboken WSOY 1997, som översätter:
tuotteistaa produktifiera, tuotteistus produktifierande -t, toimisto byrå -n , palvelu betjäning -en.
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Food Quality and Preference -lehden artikkeleita, joita tarvitsemasi "Consumer research jne." on, voit kysellä Viikin tiedekirjastosta, katso osoitetiedot sivulta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Voi tilata artikkelin myös kirjaston kaukopalvelun kautta. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnan mukaan.
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Hei, kysymykseesi on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin, ks. esim. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=baa76287-391…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 avustuksella selviää, että 2632 suomalaisen naisen nimeksi on annettu Janette. Vuosina 1980-99 Janette annettiin nimeksi 1322 lapselle, ja nimen yleistymisen johdosta se pääsi lopulta suomalaiseen almanakkaan v. 2000. (Tiedot on päivitetty viimeksi 30.11.2009, ja tilastoissa on mukana myös ensimmäisten nimien lisäksi annetut muut etunimet.)
