Kirjastoasetus 4 § määrittelee kirjastojen petyvyysvaatimukset.
"Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan...
Etsimänne laulu on virsi nro 13, ja se löytyy kyllä useastakin kokoelmamme laulukirjasta. Hakiessanne jotain tiettyä laulua kirjastomme tietokannasta voitte kirjoittaa laulun nimen tai nimen alun hakusivumme nimeke-sarakkeeseen. Laulun on säveltänyt Emmy Köhler, sanoittanut Sigurd Muri ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Lähetän teille liitteenä laulun sanat.
Kirja näyttäisi olevan paikalla sekä Vaasan että Kokkolan kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus onnistuu kyllä ja meidän kaukolainamksu on 3€, kun teos on saatavissa yleisestä kirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä verkossa osoitteessa www.kyyti.fi ja sieltä lomakkeista löytyy kaukolainapyyntölomake tai soittamalla kirjastoon tai täyttämällä kaukolainapyyntö kirjastossa.
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Mika Wickströmistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjalijat kertovat (BTJ, 2010)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Tietoa on lisäksi seuraavilla sivustoilla:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954726226
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstroumlm-mika.html
Anna lehti löytyy linkistä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1005499?lang=fin
Lehden numerot ovat varattavissa, kun painetaan Varaa ja annetaan kirjastokortin numeron sekä pin-koodi. Lehdet löytyvät kirjastoittain listattuna. Ainakin Jakomäen kirjastossa nuo numerot näyttäisi olevan varattavissa.
Boazobigálus eli Juokse kellokas -joiun alkuperästä on saatavilla vain vähän tietoa. Musiikin tietokannoista ei löydy tekijää, ainoastaan maininta traditional eli säveltäjä on tuntematon. Sävelmä löytyy monista nuottikokoelmista ja usealta kokoelmalevyltä, joissa sen alkuperäksi on merkitty joko "joiku Utsjoelta" tai "joiku Inarista". Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Arvo Ylitalo.
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Lainojen uusimista varten tarvittava nelinumeroinen tunnusluku tallennetaan yhteystietoihisi kirjastossa. Verkkokirjaston löydät www-osoitteesta http://pikikirjasto.fi. Sivun vasemmassa palkissa alhaalla kysytään asiakastunnustasi, joka on kirjastokortissa viivakoodin alapuolella oleva numerosarja, sekä tunnuslukua. Kun olet saanut tunnusluvun kirjastosta, voit vaihtaa sen mieleiseksesi kohdassa Käyttäjätiedot.
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme....
Meillä Vaasan kaupunginkirjastossa on kuvamateriaalia vain lehtileikkeissä ja kirjoissa, kotiseutukokoelmaan kuuluviin lehtileikkeisiin olet tervetullut tutustumaan aina kirjaston aukioloaikoina, Maat ja kulttuurit osastollamme pääkirjaston toisessa kerroksessa.
Pohjanmaan Museolla ja Vaasan kaupungilla on kuva-arkistot, joihin voi varmaankin päästä tutustumaan . Kannattaa myös ottaa yhteyttä Svesnka Litteratursäälskapetiin ja erityisesti Meta Sahlströmiin siellä, koska heiltäkin löytyy näitä aineistoja.
Lisäksi meiltä löytyy kirja toisesta kysymistäsi aiheista, eli Vaasan pommituksista: Nykvist, Nils-Erik: Vaasa 101. Kirja löytyy pääkirjaston Maat ja kulttuurit osastolta luokasta 92.881.
Kauniaisten kirjastossa ei ole asikkaisen käyttöön tarkoitettua laminointilaitetta.Helmet-kirjastoista Kannelmäen, Oulunkylän, Pasilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren kirjastot tarjoavat asiakkaiden käyttöön laminointilaitteen.https://helmet.finna.fi/https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84779
Myöhästymismaksut kirjaantuvat kirjastokorttisi asiakastietoihin. Maksut voit maksaa käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Lainausoikeuden menettää, jos asiakastiedoissa on maksamattomia maksuja 5 euroa. Maksamalla maksut lainausoikeus palautuu.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit...
Dorian julkaisusta "Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999" voit lukea 1700-luvun väestökirjanpidosta: http://www.doria.fi/handle/10024/98780
Vuoden 1877 tilastouudistus merkitsi tämän julkaisun mukaan huomattavia lisäyksiä sekä väkiluku- että väestönmuutostaulujen sisältöön. Vaikuttaa siltä, että alettiin kerätä kunnittaiset väkilukutiedot systemaattisesti vasta tämän jälkeen.
R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama joululaulu "Seimen lapsi" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (toimittanut Maija Saraste, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2011)
- nuotissa on laulun melodia, pianosäestys, sointumerkit ja sanat, laulun on sovittanut Lauri Tikkanen
Joululauluja meiltä ja muualta. Keskiäänelle (Bells Publishing Oy, 2019, toimittanut Juha Hakulinen)
Joululauluja meiltä ja muualta. Matalalle äänelle
Joululauluja meiltä ja muualta. Korkealle äänelle
- nuoteissa on laulun melodia, pianosäestys ja sanat
Joululauluja : otteita Suomen wanhimmasta joululaulukokoelmasta (koonnut Anna Sarlin,...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
