Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)...
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi...
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Sanoja oli Niilo Tarvajärvi, oman aikansa radio- ja televisiopersoona.
Yle Areenassa löydät näytteitä hänen ohjelmistaan hakusanalla Niilo Tarvajärvi.
Muistelmia sisältävät seuraava kirjat :
Tarvajärvi, Niilo Tarvan mustelmat Lehmus 1964
Tarvajärvi, Niilo : Satu maista Kauppiaitten kustannus 1989
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta voi hakea kirjoja asiasanahaulla "Ganander, Christfrid" tai "Ganander, Kristfrid". Näitä samoja kirjoja voi löytyä Kajaanin kirjastostakin. Mikäli ei löydy, niitä voi tilata kaukolainaksi. Oulun aineistotietokannan osoite on
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Lehtiartikkeleita voi hakea Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html. Artikkeleita kannattaa hakea em. asiasanoilla.
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta ja muistakin tietokannoista kannattaa yleensä hakea pelkällä kirjan nimellä. Kirjastot luetteloivat toimitetut teokset ja sellaiset, joissa on enemmän kuin kolme tekijää, kirjan nimelle. Myös ensimmäisen tekijän mukaan teos löytyy (esim. Lönnqvist, Jouko). Psykiatria -teos on lainassa, siitä on olemassa v. 1999 painos ja uudistettu v. 2001. Te varaus Verkkokirjaston kautta tai tule lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen tekemään varaus.
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Tässä pari ehdotusta, jotka olen hakenut Aleksi-artikkelitietokannan (kotimainen viitetietokanta) avulla:
Hirvonen, Tuomas: Oiva raportoija ja analysoija (SPSS New View 1.0: yrityksen raportoinnin hallintajärjestelmä), MikroPC 1998:8 ja
Malkki, Heikki: Katsauksessa pk-yritysten taloushallinto-ohjelmat, markanvartijan tehopakkaukset (vertailussa 21 taloushallinnon ohjelmaa.) MikroPC 1998:13.
Mene lähimpään kirjastoon, jos haluat itse tehdä hakuja artikkelitietokannoista. Henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Aika mukavasti tietoa Helsingin Työväenyhdistyksen liiketoimintaan kuuluneista Paasivuorenkadun ravintoloista löytyy Sirpa Hailan teoksesta Paasitornin tarina. Paasiravintolan toiminta oli 1980-luvun alussa tappiollista ja uusia toimintakonsepteja kokeiltiin. Ravintolan imagoa ja sisustusta uusittiin vuonna 1985, tavoitteena saada paikalle nuorempaa väkeä. Nimeksi vaihtui Paasi Cherie.
1990-luvun lamavuosina myös HTY:n ravintolat ajautuivat taloudellisiin ongelmiin. HTY:n ravintolat Oy lopetti toimintansa vuonna 1996. HTY sitoutui tuolloin kunnostamaan Paasiravintolan pääsalin ja vuokraamaan sen Polarkestille. Polarkesti sai ravitsemuspalveluiden yksinmyyntioikeuden kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa.
Helsingin Sanomien...
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Kyllä Mestaritontun seikkailuissa on kuninkaita, prinssejä, prinsessoja ja merenneitoja. Vähintään yksi kappale kutakin. Ehkä se kuitenkin olisi etsimäsi kirja?
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
