Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Vuosien 1998-2001 tilastoja kirjastojen suosituimmista/lainatuimmista nuortenkirjoista ei enää löydy. Risingshadow-nettisivulla on kirjalistaushaku, jossa voi hakea tietyllä aikavälillä julkaistua kirjallisuutta (pääpaino scifi- ja fantasiakirjallisuudessa). 1998-2001 aikavälillä tulee seuraava tulos, josta voi saada joitakin suuntaviivoja:
https://www.risingshadow.fi/library/searchlist#nav
Luultavimmin suosituimpia nuortenkirjoja noina vuosina olivat ainakin J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan teokset.
Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee tilastoa vuosittain, mutta arkisto ulottuu heilläkin vain vuoteen 2016.
https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Etsimääsi Thunder Bayn kisojen tunnusäveltä emme onnistuneet löytämään. Muita pääkaupunkiseudulla lainattavissa olevia urheilukisoihin liittyviä äänitteitä voit hakea aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi) kirjoittamalla asiasanahakuun olympialaiset tai urheilu ja rajaamalla haku "vain äänitteisiin".
Maakuntakirjastojen vastaavia äänitteitä voit hakea osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Klikkaa kohtaa valitse kaikki, kirjoita asiasanaksi urheilu ja valitse aineiston lajiksi esim. cdlevy.
Thunder Bayn kisamusiikkia voisit yrittää vielä jäljittää vaikkapa Suomen urheilukirjaston kautta: sähköpostiosoite on urheilukirjasto@stadion.fi, puh. 09-4342 2520.
Voisikohan kyseessä olla Karoliina Timosen romaani Kesäinen illuusioni? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Voisiko etsimäsi kirja olla tama:
RjP 3 sotapolulla ja rauhantiellä : historiikki ja muistelmia vuosilta 1940-1944 sekä asevelitoiminnasta rauhanaikana / toimittaneet Asevelitoimikunta (1990)
Täsmälleen kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Yllä mainittu kirja on ollut ainakin yhden nettiantikvariaatin hyllyssä, mutta ehditty jo myydä.
Kirja on joidenkin kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan kotikunnassasi. Voit saada kirjaan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perustietoja Sirpa Tabetin elämästä ja tuotannosta löytyy verkostakin, esimerkiksi Dekkarinetistä (http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa), Kirjasamposta (https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2255), Elias-kirjailijatietokannasta (http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=41) ja Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirpa_Tabet).
Tabet on esitelty myös hakuteoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ, 2003) ja Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ, 2001), jotka ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta kirjaston kokoelmista tai netistä. Suosittelen kysymään asiasta Kokkolan kaupunginkirjastolta, jos sieltä joku muistaa kyseisen kirjan.
Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
En löytänyt yhtään kirjaa suomen kielellä pelkästään Yellowstonesta. Tästä kansallispuistosta köytyi kuitenkin melko paljon tietoa suomen kielellä.
Esim. maantieteen kirjoissa ja matkaoppaissa alueesta kerrotaan.
Berlitzin maaopas Yhdysvallat vuodelta 1988 käsittelee Yellowstonea noin viiden sivun verran (perustiedot siis). Teoksessa Maailman nähtävyydet, osa 8, kerrotaan Yellowstonesta vähän enemmänkin.
Lehtiartikkeleita löytyi seuraavasti:
Yellowstone - kansallispuistojen nestori (Suomen luonto 1/88)
Palanut Yellowstone (Suomen luonto 8/88)
Valehtelijoiden maasta tehtiin kansallispuisto (Eläinmaailma 11/86)
Vastakohtien ja ristiriitojen Yellowstone (Tieteen kuvalehti 10/99, noin 10 s.)
Oppia Yellowstonen kansallispuiston suurpalosta (...
