Varsinaista slangisanakirjaa venäjästä suomeen en löytänyt luetteloista. Löytyi ainoastaan aivan pikkuinen viranomaiskäyttöön laadittu venäläisen huumeslangin sanasto: Streltshenko, Eduard: ”Venäläisten huumeriippuvaisten käyttämien erityistermien (”huumeslangin”) venäläis-suomalainen sanasto”. Sitä voi tutkia Kansalliskirjastossa.
Muihin kieliin, esim. englantiin sanakirjoja kyllä on. Suosittu näyttää olevan kirja Vladimir Shlyakhov, Eve Adler: ”Dictionary of Russian slang & colloquial expressions”. Siitä on tullut v. 2006 kolmas korjattu painos. Akateeminen kirjakauppa näkyy myyvän kirjaa 19 eurolla. Kirjastoissakin sitä näkyy olevan eri puolilla Suomea niin että sen saa ainakin kaukolainaan, ellei lähiseudun kirjastosta löydy....
Ruotsalaista hallinto-oikeutta käsitteleviä kirjoja ei ruotsiksi juurikaan taida olla, sillä Eduskunnan kirjaston kokelmatietokannasa eikä myöskään artikkelit sisältävästä Jussi-tietokannasta ei löytynyt yhtään. Sen sijaan meiltä löytyy perusteos (på svenska):
Strömberg, Håkan: Allmän förvaltningsrätt / Håkan Strömberg
Malmö : Liber ekonomi, 2000
Teos on tällä hetkellä saatavana eli siitä voi lähettää meille kaukolainapyynnön.
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
KonMari, suomalaisittain konmaritus, on japanilaisen Marie Kondon kehittämä kodin siivoamisen ja järjestämisen menetelmä. Vain iloa tuottavat tavarat säilytetään, siinä menetelmän ydin. Myös ihmissuhteiden järjestämiseen konmaritusta voi soveltaa.
Netistä tietoa kyllä löytyy hakusanalla konmaritus tai KonMari ja lisää englanninkielisellä termillä KonMari method.
Mutta kirjastojen luetteloista tietoa aiheesta löytyy yhdistelemällä hakusanoja siivous, järjestys, tavarat, säilytystilat, koti, elämäntaito.
Kannattaa lukea Vesa Heikkisen blogikirjoitus Kaikki konmarittamaan! Se kertoo ytimekkäästi mistä KonMarissa on kysymys ja mistä se on saanut alkunsa.https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment&5400_m=21525...
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Varsinaista yksiin kansiin koottua kattavaa suomenkielistä esitystä Itä-Euroopan poliittisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosikymmenistä 1980-luvun lopulle ei ole.
Alla olevassa listassa neljä ensimmäistä teosta käsittelevät yleisemmin rautaesiripun murtumista useamman maan osalta. Muut keskittyvät tietyn maan lähihistoriaan.
Timothy Garton Ash: Euroopan kumous : käännekohta 1989 (We the people: the revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin & Prague, suomentanut Yrjö Lautela, 1991)
Vesa Saarikoski: Murros : Väli-Eurooppa 1989-1991 (1991)
Itä-Eurooppa : muutosten tausta (toimittaneet Jorma Ahvenainen ja Jorma O. Tiainen ; kirjoittajat: Anneli Aer .. [et al.], 1992)
Martti Puukko: Unelman pitkä...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastossa on valokuvaskanneri JA polttava CD/DVD-asema ainoastaan Kaupunkiverstaalla. Voit varata ajan tietokoneelle kaupunginkirjaston ajanvarausohjelmalla osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi tai soittamalla Kaupunkiverstaalle puhelinnumeroon 09 3108 5900. Kaupunkiverstas on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18.
Voit etsiä myös muita Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoja, joissa voit skannata kuviasi ajanvarausohjelmassa osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi. Valitse Tarkennettu haku ja rastita kohta skanneri. Näin saat luettelon kirjastoista, joissa voi skannata kuvia. Kun valitset haluamasi kirjaston, näet, millä koneilla kuvan skannaaminen on mahdollista. Näissä muissa kirjastoissa ei voi kuitenkaan...
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai toisesta osata...
Karusellia on esitetty Kouvolan teatterissa vuonna 2004. Pääosissa olivat Taina Kokkonen ja Sami Kosola ja ohjaajana Henrik Timonen. Muita esitystietoja en löytänyt.
Lähde:
"Taina Kokkonen Juliena musikaali Karusellissa". Kaleva 7.9.2004. https://www.kaleva.fi/taina-kokkonen-juliena-musikaali-karusellissa/197…
Salkkareiden sivuilta löytyy juonipaljastuksia ja jonkin verran tietoa tulevista jaksoista, mutta sen enempää tuskin tietävät muut kuin käsikirjoittajat.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/salatut_elamat/jak…
Suomen kansallisbibliografian (Viola-tietokanta) mukaan "Tanssi vielä hetki" on Petri Munckin säveltämä ja sanoittama laulu, josta ei löydy muita tulkintoja kuin tämä Hanna Talikaisen laulama.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://helka.linneanet.fi. Yliopiston...
Elokuva ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta, mutta voimme kaukolainata sen sinulle jostain muualta. Kaukolainan hinta on 4 €. Elokuva löytyy ainoastaan VHS kasettina. Ota yhteyttä jos haluat että teemme kaukolainapyynnön.
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
