Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
Ilona Kivijärven Puktake on tumma huovutettu kaapu, jossa on repaleiset, pitkät helmat. Teos on kooltaan 250x600x500 cm ja se on ollut esillä Arktikumissa (2006), Ateneumissa (2011) ja Rovaniemen taidemuseossa (2012).
Valitettavasti tällaista vertailua ei käytettävissä olevista lähteistä löytynyt. Katsoin kirjastojen käytössä olevan eMagz –palvelun, johon kuuluu mm lehdet TM Rakennusmaailma, Meidän Mökki ja Maaseudun Tulevaisuus. Näitä lehtiä löytyy vuosi taaksepäin. Kuluttaja lehden testeistä ei myöskään löytynyt vertailua jätevesijärjestelmistä. Finna –palvelusta löytyy muutamia opinnäytetöitä, jossa käsitellään erilaisia menetelmiä. Näissä ei kuitenkaan ole mitään vertailua eri kaupallisten toimijoiden tuotteista.
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Runoa ei valitettavasti ole toistaiseksi löydetty.
Se on ollut haettavana myös valtakunnallisella tietolistalla, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.
Jatkamme yhä hakua ja vastaamme, jos teksti löytyy.
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN...
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%C3%A4h%C3%...
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Kyseessä on Hannele Huovin runo Loppukieppi, joka sisältyy kokoelmiin Sinisen ketun aamuvoimistelu (1987, s.39) ja Hiiri mittaa maailmaa : valitut lastenrunot 1979-2019 (2019)
.https://finna.fi/Record/lumme.239646
https://finna.fi/Record/lumme.2984959
Helmetistä löytyy riittävä kappalemäärä ainakin eteläkorealaisten naiskirjailijoiden kirjoja:
Han Kang s. 1970
- Vegetaristi - Kansainvälinen bestseller, joka nosti Han Kangin maailmanmaineeseen. Kirja on rankka lukukokemus, joka kertoo mm. anoreksiasta, perheväkivallasta ja sotamuistoista. Koreassa sitä on luettu maan sodanjälkeisen historian tulkkina.
- Valkoinen kirja - Valkoinen väri kuvaa ihmissielua ja kuolemaa. Kirjassa tuntemattomaksi jäänyt henkilö "puhuu" isolle siskolleen, joka kuoli parin tunnin ikäisenä.
- Ihmisen teot - Kirja kertoo Etelä-Korean hallintoa vastaan kapinoineista opiskelijoista ja vastarinnasta, joka tukahdutettiin verisesti. Episodimainen romaani ulottuu vuodesta 1980 nykypäivään. Kirja nostaa esiin edelleen...
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Olisiko kyseessä Veikko Juntusen kappale RENTUKKA-OJAN AATU (En syntynyt vauraaseen avaraan taloon)? Sen on levyttänyt useampikin artisti, nimekkäimpinä Eero Avén (Miljoona ruusua : juhlalevy, 2006). CD:llä kappale löytyy myös Seppo Kumpulaisen vuonna 2001 julkaistulta levyltä Penan parhaat 2, joka voi olla kyllä vaikea tavoittaa. Muut levytykset löytyvät vain vanhoilta LP-levyiltä ja kaseteilta. Tuo Avénin levytys löytyy ainakin Helsingin Itäkeskuksen kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Siitakesienistä löydät muutaman kirjan pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla "asiasana tai luokka" -kenttään siitake. Myös kirjojen saatavuustiedot löytyvät täältä.
Lehtiartikkeleja siitakkeista löytyykin sitten runsaammin: kirjastojen asiakaskoneilta pääset sekä Arto- että Aleksilehtitietokantoihin, joista saat pitkän listan viitteitä sanalla siitake. (Arto ja Aleksi löytyvät mm. osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm )
Mikäli ymmärsin oikein, että olet kiinnostunut nimenomaan siitakesienien terveysvaikutuksista, ja tarkemmin syövästä, kiinnostavin näistä artikkeleista voisi olla Laura Raaskan Kaukoidän sienellä on harvinaisia ominaisuuksia : siitake on...
Yrjö Jylhän yhdeksästä runokokoelmasta ei löytynyt Laivakoira-runoa. Jylhähän myös suomensi paljon runoja. Esim. La Fontainen Eäintarinoita -kokoelmassa on joitakin koira-aiheisia runoja, mm. Susi ja koira ja Aasi ja pieni koira -nimiset. Voisiko etsimäsi runo ollakin Jylhän suomennos? Laivakoiraa en tosin suomennoksistakaan löytänyt.
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
