Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut...
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta 1971...
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suomeksi Folke Westin Matkalla maailmalla -sarjan videokasetti (La Palma, 1996). Laajemmin Kanarian saaria käsitteleviä suomenkielisiä matkaoppaita löytyy useita. Internetistä löytyy suomeksi La Palmaa ja yleisemmin Kanarian saaria/Espanjaa koskevaa tietoa esim. seuraavilta sivuilta http://www.enetti.com/
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Hei,
Isossa raamatun tietosanakirjassa kirjoitetaan:
"Golgata on koko kristikunnalle suuri uhri- ja sovituspaikka. Aabraham uhrasi Iisakin eräällä läheisellä vuorella, ja samalla tavalla Jumala antoi tällä paikalla ainokaisen Poikansa kuolemaan voittaakseen takaisin kadotetun maailmansa." (Iso raamatun tietosanakirja, osa 1)
Hei! Asiakkaalla voi olla kerralla lainassa enintään yhteensä 100 teosta. Lehtiä ja kirjoja ei ole eritelty eli lehtien maksimilainausmäärä ei ole 14 kpl. Vaikuttaa siltä, että lainausautomaatti on temppuillut. Sinun olisi kannattanut kääntyä asiakaspalvelun puoleen lainaustapahtuman keskeytyessä automaatilla.
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
