Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Kyseessä on Kaksi luomiskertomusta -nimisen kaksiosaisen novellin ensimmäinen osa Varikset. Novelli löytyy Veikko Huovisen kirjoista mm. Porsaan paperit: eläinaiheiset erikoiset (v. 1999), Ympäristöministeri: ekotarinoita (v. 1982) ja Bakulainen Bahvala. Toinen osa (v. 2005).
Kollega ehdotti Elsa Beskowin kirjaa Ruususuu ja pikkuhirvi. Kirjan kuvaus ja saatavuustiedot näkyvät Helmetissä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1162937?sid=5131805790
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Aarto syntyi Turussa 26.12.1894 ja kuoli Turussa 28.12.1928 (Lähde: Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, 1930). Muuta tietoa emme löytäneet. Turun seurakunnasta voi kysyä, onko heillä tietoa asiasta.
Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
Richard D. Lewisin teosta The road from Wigan Pier : memoirs of a linguist (Transcreen publications, 1998) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista eikä myöskään pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista. Teosta näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Åbo Akademin kirjaston ja Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmissa.
Voit tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan lähikirjastoosi. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti, voit tehdä pyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Tarkentaisitko, mitä haluat kysyä? Lilith on babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni. Alkuun pääsee Wikipedia-artikkelilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith
Voit perua varauksesi vielä viimeisenä noutopäivänä. Maksu tulee peruumattomasta tai noutamattomasta varauksesta silloin, kun kirja poistetaan varaushyllystä viimeistä noutopäivää seuraavana päivänä.
Voit poistaa varauksen joko Helmet-verkkopalvelussa kirjautumalla omiin tietoihin, Taskukirjasto-sovelluksessa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Lisää tietoa varauksista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Seuraavasta verkko-osoitteesta voit tutkia erilaisia kiinankielisiä käännöksia englannin kohtaloa tarkoittavalle sanalle "fate":
http://www.chinese-tools.com/
Kuten huomaat asia ei ole aivan yksinkertainen.
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/...
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tšekkolovakialaisen kommunistipoliitikon Artur Londonin (1915 – 1986) alunperin ranskaksi kirjoittama teos L’aveu : dans l’engrenage du Procès de Prague ilmestyi vuonna 1968. Se käännettiin tšekiksi jo vuonna 1969 nimellä Doznání : V soukolí pražského procesu. Teoksen käänsi Ivo Fleischmann. Toinen painos teoksesta ilmestyi vuonna 1990.
http://www.nkp.cz/
http://aleph.nkp.cz/F/1YBY54QX9FTGEFRQUJBKRYGDQYTX7KDQ183LKEKBJ2HK35DVC…
https://global.britannica.com/biography/Artur-London
https://fi.wikipedia.org/wiki/Artur_London
Kyseessä on ehkä ollut Patrick Schoenmakerin animaatio "The Adventures of Indiana Jones". Kysymykseen voi varmemmin vastata Yle tietopalvelu ks. https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop35996/tietopalvelu
Valitettavasti tätä satua emme löytäneet. Kirjasammosta velhot-haulla löytyy kirjoja, niitä kannattaa selata, jos vaikka niiden joukossa silti olisi tämäkin, myös kirjastojen kokoelmien hakutuloksessa Finna.fi:ssä voisi selata.
Löysin teoksen Juusto lähti ongelle : Vantaan kirjaston ja Vantaan Sanomien järjestämän satukilpailun kokoelmassa 26 lasten kirjoittamaa satua. Koivunen, Hannele, toimittaja ; Kontio, Eevali, toimittaja ; Kotilainen, Hanna-Maija, toimittaja. Vantaan kaupunginkirjasto, 1995 Vantaa. Sieltä löytyy satu Kolme velhoa ja lohikäärme, mutta sekään ei varmaankaan ole tarkoittamasi.
Tuntisiko joku lukijamme sen?
