Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Ann Cleevesin Vera Stanhope -dekkareihin perustuvasta tv-sarjasta ei ole Helmet-kirjastoissa lainattavia dvd-tallenteita.https://helmet.finna.fi/Joissakin Suomen kirjastoissa on lainattavissa dvd Vera Stanhope -sarjan ensimmäisestä kaudesta, joten voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/eepos.2287507?sid=4713343238https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Etsimänne Requiemin säveltäjä on ilmeisesti Frigyes Hidas (s. 1928 Budapestissä). The new Grove dictionary of music and musicians -hakuteoksen mukaan hän on säveltänyt Requiemin vuonna 1995. Ilmeisesti kysymys on juuri tästä teoksesta. Hän on säveltänyt myös teoksen Gyászzene (Requiem egyhadseregért) = Funeral music (Requiem for an army) vuonna 1973.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimänne Requiemin levytystä mistään maakuntakirjastosta (käytin maakuntakirjastojen aineistojen monihakua, jonne pääsee sivulta http://www.kirjastot.fi ). Sitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta. Teos on kyllä levytetty (ks. http://www.animando.com/CD.htm ). Cd:n tuotetunnus näyttää olevan Codice 15.
Vastaus elokuvien osalta:
International movie databasen
http://akas.imdb.com/
plots osion haku antaa college -hakusanalla 100 elokuvaa.
Esim. Chariots of fire (Tulivaunut, 1981) ; Mona Lisa Smile (2003), Good will hunting (1997).
Suomen elokuva-arksiton kirjaston kokoelmissa on teos:
UMPHLETT, Wiley Lee
The movies go to college : Hollywood and the world of the college-life film / Umphlett, Wiley Lee
London : Associated University Presses, 1984. - 200 s. : kuv.
ISBN 0-8386-3133-9
Tv-sarja ja kirja:
"Brideshead Revisited", suom. Mennyt maailma ; kirj. Evelyn Waugh.
Helmet-kirjaston kirjoista kannattaa ehkä katsoa näitä (linkkejä), tosin nämä saattavat sisältää enemmänkin yleistä toimialatietoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2138265__Stoimialat__P0%2C…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1901596__Stoimialat__P0%2C…
Netissä on lukuisia toimialahakupalveluita, tässä jokunen linkki apuvälinealan hakuihin:
https://suomenyritysrekisteri.fi/yrityshaku/apuv%C3%A4line/
http://www.yritystietohaku.fi/haku/q:apuv%C3%A4line
Kaupparekisteristä voi ostaa yritystietoja esim. Virre-palvelu tuottaa erilaisia yrityspoimintoja: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut.html
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm....
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Sue Russell ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Damsel of Death. Sen sijaan hänen kirjoittamansa kirja Lethal Intent kertoo Aileen Wuornosista, jota kutsuttiin Damsel of Deathiksi. Sue Russellin kirjallisesta tuotannosta enemmän sivulla http://www.suerussellwrites.com .
Lethal Intent –kirja on englanniksi useissa ja ruotsiksi (ruots. nimeke Alias monster) yhdessä pääkaupunkiseudun kirjastossa, joista sen voi pyytää kaukolainaksi kääntymällä oman paikallisen kirjaston puoleen.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Kirjaa ei ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa. Ainakin muutamista Englannin ja Yhdysvaltojen kirjastoissa se on. Kirjan voi saada Hämeenlinnan kirjastoon kaukolainaksi, mutta varsin kalliiksi se tulee. Tietoa Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lainaus.htm#kauko
Yhdysvallat on Haagin sopimuksen osapuoli. Internetistä löytyy vastaus esimerkiksi osoitteesta http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-76.htm
Siellä kerrotaan tämän tuoreimman suomalaisen kaappausjutun käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Asian käsittelyn ja muutoksenhaun jälkeen tekstistä löytyy ratkaisun perustelut ja asian tausta. Tausta-luvun kahdeksannessa kappaleessa todetaan, USA:n kuuluvan kiistattomasti Haagin sopimuksen piiriin.
Vaihdoimme kirjaston atk-järjestelmän 18.4.2016 ja valitettavasti uuden järjestelmän käyttöönotossa kaikki ei aina suju virheittä. Olen pahoillani teille aiheuttuneesta vaivasta. Palautan nuo lainat joita teillä ei ole. Lainausautomaateille näitä virheitä ei ole järjestelmän vaihdon yhteydessä tapahtunut.
Varmaankin jonkin lajin lude. Näyttäisi eniten Kalvoluteelta. Ötökkätieto
Lutikkaa hieman epäilin, mutta kuvan perusteella ei tunnistu. Espoon asunnot/ kodin tuholaiset
Mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Jos olet unohtanut PIN-koodin, voit pyytää uuden koodin alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet antanut meille voimassa olevan sähköpostiosoitteen.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää uusimaan lainasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Mieleeni tulivat Bradbury, Ray:Ukkosen jyrähdys ja muita tarinoita tai Cortázar, Julio:Tarinoita kronoopeista ja faameista. Ainakin jälkimmäisessä annetaan paljon ohjeita mm. portaiden nousuun.Tarkoittamasi novelli ei kuitenkaan taida olla noista kummassakaan. Kysyin asiaa viisaammilta, mutta en ole vielä saanut vastausta. Toivottavasti joku lukija keksii sen ja lisää kommenttikenttään.Risingshadows sivustolta voisit yrittää muistella kirjaa kannen perusteella. Linkki Risingshadow
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”.
Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
