Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Hyvä asiakas!
Suomen mestari 1 -kirjan kaikki niteet ovat tällä hetkellä lainassa, joten kirjasto ei valitettavasti voi auttaa juuri nyt.
Käytitte valtakunnallista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua.Vastaus tulee sitäkin kautta aikanaan, mutta kun kysymys kohdistuu tiettyyn kirjastoon, tässä tapauksessa Lappeenrannan kirjastoon, niin saatte nopeamman palvelun, kun otatte suoraan yhteyttä kirjastoon.
Lappeenrannan pääkirjaston neuvonta vastaa kaikkiin aineistoa koskeviin tiedusteluihin: p. 05 616 2341 tai sähköposti kirjasto@lappeenranta.fi. Valitettavasti emme aina ehdi vastaamaan puhelimeen, jos paikalla on palveltavia asiakkaita.
Jos teillä on internet-yhteys käytössä, saatte nopeimman tiedon kirjan saatavuudesta Lappeenrannan kirjaston...
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,...
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin...
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri...
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä:
- Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001)
- Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999)
Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta:
http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
Ruusun aika on suomalainen vuosina 1990–1991 tuotettu televisiosarja. Sarjan käsikirjoituksen teki kirjailija Raija Oranen. Ohjauksesta vastasivat Ilkka Vanne ja Pauli Virtanen. MTV-2:n sarja.
Sarjan 24 ensimmäistä jaksoa esitettiin marraskuun 1990 ja huhtikuun 1991 välillä. Suuren suosion johdosta sarjaa tehtiin toinen tuotantokausi, johon valmistui kymmenen uutta jaksoa, jotka esitettiin lokakuun ja joulukuun aikana 1991. Ruusun aika -sarja on julkaistu kokonaisuudessaan kolmen DVD:n sarjana vuonna 2009.
Raija Orasen haastattelun ( v. 1991) mukaan: "Sarjan kaari kattoi 24 ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen Oranen ideoi uuden 24:n jakson sarjan, mutta sitä ei enää ryhdytty tekemään. Ruusun aika päättyy nähtävään kymmeneen jaksoon,...
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen ...
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon...
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=...
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen rakennuksessa Helsingissä on aiemmin ollut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Kierrätyskeskus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1990.https://www.finna.fi/Record/hkm.13761930-30B6-4BDF-BE1F-B7A1DA502DC8?si…
