Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Verkosta löytyy useita lampun valinnassa opastavia sivustoja, mm.
http://www.lampputieto.fi/faktaa-energiansaastolampuista/valomaara/
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/valintaopas.html
Näiden lähteiden mukaan sopiva energiansäästölamppu olisi 3-5 W. Lampun valinnassa kannattaa huomioida myös lampun kanta, pieni kanta E14 tai normaali kanta E27.
Kirjastokortin saatte lähikirjastosta, henkilöllisyystodistusta kysytään, joten se pitää muistaa ottaa mukaan. Lisää tietoa löydät täältä, http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/maksut_ja_saannot/fi_FI/kirjast… .
Tässä muutamia vinkkejä:
-Polva, Anni : Tiinan uusi ystävä
-Levola, Kari : Dumdum
-Kallioniemi, Tuula : Salainen koiranpentu
-Kallioniemi, Tuula : Kuka rakastaa Ruusua?
-Mikkanen, Raili : Kalpeat naamat
-Gripe, Maria : Aika erikoinen Elvis
Tätä on kysytty valtakunnalliselta kirjastonhoitajien keskustelupalstalta venäjää opiskelleilta eikä kukaan ole tunnistanut lorua. Olisikohan tuttu jollekin lukijoistamme?
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
