Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Hei!Alkuperäisen julkaisun kansitaidetta voit ihastella esimerkiksi tämän linkin kautta. Lisää kuvia avautuu kuvaa klikkaamalla:https://www.discogs.com/master/31145-Wigwam-Fairyport?srsltid=AfmBOop7WwWgyqWBrmwY8nE6kRVxkP4s_F6_YMsYiG-ejYeUnEGiNIexVuonna 2022 Svart Records julkaisi albumista neljän levyn deluxe- version. Tästä linkistä pääset katsomaan tämän version kansi- yms. taidetta kuvaa klikkaamalla:https://www.rollingrecords.fi/lp:t/6285f64e415a0487471462d6
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://finna.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu....
Hei!
Converse on valmistajan nimi Converse kuten esim. Adidas. Jos kuitenkin puhutaan canvas-kengistä, niin nämä ovat yleensä kangaskenkiä, joissa voi olla kumipohjat. Voivat olla tennareita tai esim. koripallotossuja.
Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Kysymäsi kirja saattaisi olla Michael Crichtonin Vieras tulevaisuudesta, jonka englanninkielinen nimi on Sphere. Se on ilmestynyt suomennettuna 1988.
Kirjassa tutkijaryhmä löytää valtameren pohjasta pyöreän metallipallon muotoisen aluksen vahingoittumattona, vaikka se on pudonnut taivaalta ja vaikuttaa satoja vuosia vanhalta.
Kirja löytyy Helmet-kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469522__Svieras%20tulevaisuudesta__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt&ivts=%2BNtilsjBEhJebQft0YnK8w%3D%3D&casts=JUfa%2BbnF4x2ehf0HVB7rqQ%3D%3D
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Olavi Virran laulamassa Rakkauden muisto -valssissa on kohta "En luopuisi mä muistostain milloin / sun kuvastasi kuinka näin sinut silloin".
Kappale on Vilho Korpelan säveltämä ja sanoittama. Olavi Virta levytti sen vuonna 1957, säestäjänään George de Godzinskyn Suuri Tanssiorkesteri.
Olavi Virran versio löytyy esimerkiksi levyltä Olavi Virta: Kootut levyt : Osa 22, 1956-1957.
Nuotti ja sanat löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan 8. osasta.
Ensilevytyksen tästä kappaleesta, tosin nimellä Muisto, teki Ture Ara (taiteilijanimeltään Topi Aaltonen) vuonna 1929, säestäjänään Suomi Jazz Orkesteri. "Muiston" ovat levyttäneet monet muutkin: mm. Anja Piipponen (1959), Kolmiapila (1968), Henry Theel (1969) ja Vera...
