Kurjesta suolla on runoillut ainakin Lauri Pohjanpää. Näin alkaa hänen runonsa Kurki ja joutsen:
"Kulki kurki arvokkaana suolla,
päällä harmaa, vanha lievetakki,
nukkavieru, vanhanmallinenkin."
Kurki ja joutsen ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Lisäksi se on mukana muutamassa runoantologiassa; esimerkkeinä mainittakoon Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Lundstenin Tieliikennekirja 2001 määrittelee ajokorttia varten täytettävät terveysvaatimukset näön osalta pääpiirteittäin näin:
A1-, A-, B-, M- ja T-luokan sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmät:
a) näkösi tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönävähintään 0.5, taikka jos olet menettänyt näön toisesta silmästä on näön tarkkuus oltava 0.6.
b)vaakasuora näkökenttäsi on vähintään 120 astetta
C-, C1, D- ja D1-luokan ajoneuvot sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmät ja taksit:
a) näön tarkkuus silmälasein tai ilman on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5. Jos vaadittava näön tarkkuus saavutetaan vain silmälasein, edellytetään kuitenkin, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus...
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Kumpujen yö kertoo erityisesti sankarien ja urhojen kuolemasta. Arvi Jännes runoili (1848-1915) " ja urhot astuvat kumpuin yöstä / ja kertovat muinaiskansojen työstä". Aarni Karimo julkaisi 30-luvulla suomalais-ugrilaista menneisyyttä romantisoivan teoksen "Kumpujen yöstä".
Lähde:Virkkunen Sakari: Suomalainen fraasisanakirja
Japanin saarten pituuden ja maaston korkeuserojen vuoksi ilmasto vaihtelee hyvin paljon Japanin eri osissa.
Talvisin puhaltaa kuiva ja kylmä tuuli Siperiasta Japanin pohjoisosiin. Kun tuuli kohtaa Hokkaidon ja Honsun välissä kulkevan kylmän Oya Shyo -merivirran on seurauksena rankkoja lumisateita Japanin länsirannikolle.
Tyyneltämereltä puhaltava tuuli tuo Jpaniin lämmintä ilmaa. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana trooppiset matalapaineet aiheuttavat taifuuneja päiväntasaajan alueelle.
Lähteet: Maailmalla. Aasia. : Weilin + Göös, 2008.
http://en.wikipedia.org/wiki/Geography_of_Japan
Kirkon tradition ja ekumeenisen käytännön mukaisesti leivän tulee olla vehnästä tehtyä. Läntisessä kirkossa käytetään raamatullisista ja käytännöllisistä syistä kohottamatonta leipää. Vilja-aineille yliherkkiä varten varataan gluteenitonta ehtoollisleipää, joka valmistetaan riisistä tai maissista.
Suomessa käytettävät ehtoollisleivät valmistetaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Sen keittiössä valmistuu noin kolme miljoonaa ehtoollisleipää vuodessa.
Lähteet:
Palvelkaa Herraa iloiten : jumalanpalveluksen opas
Ehtoolliselle osallistumisen helpottaminen keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2012 | http://www.kirkonpalvelijat.fi/media/Keliakia2012-21.pdf
Miljoonat ehtoollisleivät yhdestä pienestä...
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Vuosina 1988-2007 eduskunnan puhemiehinä toimivat:
Matti Ahde (SDP, 1987–1988)
Kalevi Sorsa (SDP, 1989–1991)
Esko Aho (Kesk., 1991)
Ilkka Suominen (Kok., 1991–1994)
Riitta Uosukainen (Kok., 1994–1995)
Paavo Lipponen (SDP, 1995)
Riitta Uosukainen (Kok., 1995–1999)
Jukka Mikkola (SDP, 1999)
Riitta Uosukainen (Kok., 1999–2003)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk., 2003)
Paavo Lipponen (SDP, 2003–2007)
Timo Kalli (Kesk., 2007)
Sauli Niinistö (Kok., 2007–2011)
Lähde: http://www.eduskunta.fi/thwfakta//hetekau/hex/hxent.htm
Palvelussa on linkki puhemieslistaan. Yksittäisten puhemiesten profiileista löytyy tieto puhemieskaudesta: merkintä Puhemiehistö (Pm) tarkoittaa eduskunnan puhemiestä, I VPm ja II VPm ensimmäistä ja toista varapuhemiestä.
Suomen kolikot ja setelit 1400-2012 –taskuopas antaa rahoillesi seuraavat arviohinnat:
1 penni (kuparia) 1963 painos 171,33 miljoonaa, arvo 0,50e
5 penniä (kuparia) 1966, painos 8miljoonaa, arvo 2 euroa
5 penniä (kuparia) 1974, painos 21,5 miljoonaan, arvo 0,50e
10 markkaa (alumiinipronssia) 1937, painos 181 000, arvo huippukuntoisena 110e, kuluneena 2e
20 markkaa (alumiinipronssia) 1936 , painos 114 000, arvo huippukuntoisena 180e, kuluneena 2e
Venäläinen vuoden 1898 seteli lienee yhden ruplan seteli. Sen arvoa voi katsoa esim Standard Catalog of World Paper Money- teoksesta. Oman setelisi arvoa ei voi suoraan sanoa, sillä setelistä on 4 erilaista painosta, joissa on erilainen allekirjoitus setelin kääntöpuolella. Mikäli setelisi on aivan...
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Liisa Ihmemaassa -kirjan kirjoittaja Lewis Carroll (oik. Charles Lutwidge Dodgson, 1832-1898) oli pappiskoulutuksen saanut tunnontarkka ja tavoiltaan säntillinen mies, joka vietti käytännössä koko aikuisikänsä Oxfordin yliopistossa logiikan ja matematiikan opettajana.
Liisan hahmo perustuu Carrollin kollegan Henry Liddellin Mary-tyttäreen. Liisan seikkailut olivat alunperin tarinoita, joilla Carroll huvitti nuorta seuralaistaan Thames-joella tehdyillä veneretkillä.
Dodgsonin alunperin vuonna 1865 ilmestynyt kirja yhdistettiin ensimmäisen kerran huumeisiin vasta sata vuotta myöhemmin. 60-luvun jälkipuoliskon hippikulttuuri nosti huumeiden inspiroimat visiot valjua arkea merkittävämmäksi kokemukselliseksi ainekseksi, ja Carrollin...
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->...
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys-...
Sanan 'makkara' vanhin alkuperä on tuntematon. Sillä on kuitenkin vastineita monissa lähisukukielissä: inkeroisen, karjalan ja vatjan 'makkara', viron murteissa makkar', 'makkara', 'makk'. Suomen kirjakielessä sana on nykymerkityksessä tavattu ensi kerran eräässä v. 1644 ilmestyneessä tulkkisanakirjassa. Ericus Schroderus mainitsee tosin saman sanan v. 1637 ilmestyneessä sanakirjassaan, mutta jonkinlaisen hiusrenkaan merkityksessä.
