Joulutarinoita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hauskaa Joulua!: Joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta. Koonnut Erkki Valkeila.
Hauskaa joulua: Vanhoja joulukertomuksia. Toim. Juri Nummelin.
Astrid Lindgren: Joulukertomuksia.
Mika Waltari: Joulutarinoita.
Tuutikki Tolonen: Joulusatuja: 24 satua joulun odotukseen.
Päiväperhosen hautajaisista runoili Lauri Pohjanpää. Hautajaiset-runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Tämän lisäksi se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Muutamaan runoantologiaankin se on päätynyt; esimerkkeinä mainittakoon Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Yleisesti ottaen kyse on kahdesta eri lajista, joilla on kuitenkin paljon yhteistä.
Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tieteen ja teknologian vaikutusta ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.
Tieteiskirjallisuus lähenee monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti kauhu- ja fantasiakirjallisuutta. Näillä kolmella lajilla onkin yhteiset juuret 1800-lukua edeltävässä ei-realistisessa kirjallisuudessa. (Wikipedia)
Science fictionia eli tieteiskirjallisuutta määrittää tieteellinen maailmankuva, kun taas fantasiakirjallisuuden maailmankuva on maaginen. Yliluonnollisten elementtien läsnäolo määrittää teoksen lajityypin fantasiaksi, mutta molempien kirjallisuuden lajien harmaalla rajavyöhykkeellä on...
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Raappahousut ovat paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut. Raappahousuja käytetään kovilla pakkasilla varsinaisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, jolloin niitä voidaan sanoa myös välihousuiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-6030921
Kosher salt on karkeaa suolaa, joka on yleensä kaivettu suolakaivoksista. Siihen ei myöskään yleensä lisätä mitään lisäaineita, kuten jodia. Rakenteensa vuoksi kosher-suolassa on ilmeisesti vähemmän natriumia kuin muissa suolatyypeissä. Kosher-suolaa käytetään lähinnä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa se ei ole kovinkaan yleistä. Euroopassa käytetään laajemmin merisuolaa, jolla kosher-suolan voinee useimmissa resepteissä korvata.
Lähteet:
Seasalt.com - What is Kosher Salt, katsottu 1.8.2022
Tastecooking.com - The Kosher Salt Question, katsottu 1.8.2022
Ruotsalaisen Albert W Carlssonin Stora namnboken -kirjan mukaan Filippa on Filipin sisarnimi ja merkitsee hevosten ystävää. Erik Pommerilaisen kuningatar-puoliso Filippa oli Englannin kuninkaan Henrik IV: n tytär ja oli vain 13 vuotta vanha mennessään naimisiin Eerikin kanssa vuonna 1406. Vuodesta 1901 lähtien nimi on ollut almanakassa. Nimipäivää vietetään 8.3. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4 (Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja (1999). Filippa-nimisiä on Ruotsissa noin 300 ja Suomessa 35.(Väestörekisterikeskus).
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston aineiston mukaan vuosien 1990–2019 aikana elävän lapsen synnyttäneistä äideistä nuorin on ollut 12-vuotias. Tätä nuorempiakin äidiksi tulleita on voinut olla aiempien vuosien aineistoissa, mutta vanhemman tilastoaineiston läpikäyminen on jo melko työlästä. Niitä tarkasteltaessa pitäisi varmistaa, että syntynyt lapsi on syntyneiden vuositilastossa, eikä äiti ole synnyttänyt lasta esim. ennen kuin on muuttanut Suomeen. Tilastoon otetaan ne tapaukset, joissa äiti asui vakinaisesti Suomessa lapsen syntymähetkellä.
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 EU-leimalla varustetun joutsenaiheisen kolikon arvo on 3 euroa, mikäli raha on virheetön ja täysin leimakelpoinen. Kyseisiä rahoja lyötiin 500.000 kappaletta. Mikäli kyseessä on jalometalleista (kulta ja hopea) valmistettu juhlaraha, on sen arvo oppaan mukaan 2.500 euroa Näitä juhlarahoja lyötiin 2.000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Tässä Alvar-nimen selityksiä eri lähteistä:
"Suomen ruotsalaisessa almanakassa 24.9., myös suomenkielisessä 1908-28 ja Luulajan almanakassa 1901-18. Pitempi kansanomainen muoto on Alvari. Nimen kirjoitusasuna oli aikaisemmin Allvar, jolloin se käsitettiin sananmukaiseksi ruotsinnokseksi saksalaisesta nimestä Ernst (vaka). Toisen tulkinnan mukaan nimessä on kaksi osaa, eli al (sanasata alf, keiju) ja var (sotilas). Tätä tulkintaa tukee samankaltaisuus saksalaisiin nimimuotooihin Albhard, Alf(h)ard ja Alphard, joiden alkuosa merkitsee keijua ja jälkiosa voimakasta, lujaa ja rohkeaa." Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
"Alvar är ett nordiskt namn, troligen sammansatt av ord som betyder alf och krigare. Det har använts som...
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
Isän äidin sisko on isällesi täti ja sinulle isotäti (vrt. isoäiti)
Tädin lapsi on isällesi serkku ja sinulle isän serkku. Serkusten lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Wikipedia tai Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. WSOY, 1996.
Suvun kesken voitte myös sopia mukavista nimityksistä esim. isoserkku (vrt.isotäti) orpana tai nepa, jotka ovat serkkujen vanhoja nimityksiä.
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
