Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kaikki eliöt (eli elävät organismit) koostuvat yhdestä tai useammasta solusta ja solu on eliöiden pienin elollinen rakenneyksikkö. Solun elottomia rakenneosia ovat atomit ja niiden muodostamat molekyylit. Näin ollen elollistenkin soluissa olevat atomit ovat elottomia.
Lähteet:
Opetushallituksen Etälukio: Biologia: Solu ja perinnöllisyys http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi2/rakenne.html
Hiekka, Sina: Abi biologia, 2012
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”....
Tämä "Makkaralaulu" (Makkarass' on kaksi päätä) löytyy ainakin partiolaisten Laululupa-kokoelmasta merkinnällä "trad.", vaikka myös J. Alfred Tannerin nimi on joskus laulun yhteydessä esiintynyt - luultavasti virheellisesti, kuten niin monessa muussakin Tannerin tapauksessa. Luultavasti laulu on vanhaa perinnettä, jonka alkuperän tarkempi selvittäminen vaatisi melkoista tutkimista.
Tämä venäjänkielinen laulu on vielä visaisempi ongelma. Todennäköisesti laulussa lauletaan suomalaisen translitteroinnin mukaisesti "Rossija, Rossija, kak žal mne tebja", joka on vapaasti suomennettuna "voi miten sinua säälin, Venäjä". Haku venäjänkielisellä hakukoneella ja hakusanoilla "Россия как жаль мне тебя" tuottavat kyllä joitain osumia, mutta niistä on...
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5....
Frankissa on esiintynyt pieniä häiriöitä viime päivinä. Jos ongelmia tai katkoksia esiintyy, kannattaa kokeilla uuden Frankin testiversiota http://testfrank.lasipalatsi.net/django/frank/search/
Linkki siihen löytyy Frankin etusivulta.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu...
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Karhun nimityksiä ovat esim. kontio, kontia, otso, ohto ja mesikämmen. Lisäksi siitä on käytetty mm. nimityksiä metsänpitäjä, metsänhaltija, metsä(h)inen, metsänkuningas, metsänvilja, metsänvaari, metsänvanhus, kouko, mönninkäinen ja pöykäri. Osa näistä on ns. peittonimityksiä, ts. karhusta ei ole haluttu puhua oikealla nimellä.
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Leopardin ruokavalio on monipuolinen, siihen sisältyvät mm. antiloopit, linnut, käärmeet ja pienikokoiset nisäkkäät. Lisää leopardin ruokavaliosta löydät osoitteessa http://www.tunturisusi.com/kissat. Lisää kissaeläimiin liittyviä hyödyllisiä sivustoja löytyy Makupalat-linkkilistan sivuilta eläimet -linkin takaa osoitteessa http://www.makupalat.fi.
Viivi-nimi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Nimi pohjautuu latinankielisiin nimiin Vivianus ja Viviana. Nimi on johdettu latinankielisestä adjektiivista vivus, joka tarkoittaa "elävää" ja "eläväistä."
LÄHTEET: Suomalaiset etunimet Adasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
