Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä.
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia...
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien...
Tarkoitat luultavasti Eva Illoisen kirjoittamaa Perri-sarjaa, jossa tapahtumat ajoittuvat toisen maailmansodan ja sen jälkeiseen aikaan Turussa. Sarjan osat ovat Perri lähtee sotaa pakoon ; Perri elää pula-aikaa ; Perri tulee ylioppilaaksi (Tammi, 1981 -1983) Ensimmäisessä osassa Perrin koulu suljetaan pommitusten takia ja hänet lähetetään Savonlinnaan. Toisessa ja kolmannessa osassa kuvataan Turkua nuoren näkökulmasta ; koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto, mm. teatteri, kahviloissa käynnit yms. kuvataan eloisasti.
Hienoa lähihistorian kuvausta.
Varhaisin löytämäni käännös sisältyy nuottiin "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K.G. Fazer). Nuotti on julkaistu todennäköisesti vuonna 1910. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Tässä nuotissa laulun nimi on "Olli metsässä". Se alkaa: "Metsään pien' Olli on kulkenut". Nämä tiedot löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Samalla nimellä ja samoilla alkusanoilla laulu löytyy myös lehdistä "Koitto" (01.01.1916, nro 4) ja "Kisäkenttä" (15.07.1916, nro 7-8). Lehdissä suomenkielisen sanoittajan nimeä ei mainita. Säkeistöjä on neljä kuten alkuperäisessäkin laulussa...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e.
Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Manus tarkoittaa kustantamatonta teosta, joka on tekijänoikeudella suojattu.
Musiikkikustantajat MPA Finland, sanasto:
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
Suomen Musiikintekijät, Opas musiikintekijöille:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/opas-musiikintekijoille/
Rytmimanuaali, Mikä on kustannussopimus?:
https://rytmimanuaali.fi/mika-on-kustannussopimus/
Käytännössä lähteenäni ollut teos ei tee niille eroja. Peräkammarinpoika tarkoittaa varsinaisesti kotitilalleen elätettäväksi jäänyttä naimatonta miestä. Peräkammarinpojaksi on nimitelty aikuisenakin äidin luona asuvaa poikaa, jota on voitu kutsua myös mammanpojaksi. Peräkammarinpojiksi on nimitelty myös homoja. Pankohöyhenpussi tarkoittaa saamatonta nahjusta, esimerkiksi "Tuo meijän Pentti on yks pankohöyhenpussi, pankolla vaan onanoi niin että pussit ilimassa leijuu." Lähde: Jari Tammi: Suuri nimittelysanakirja. Pikku-idis, 2014.
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Klein on lainannut pipikoinnin alkuperäisen englanninkielisen ilmauksen 'pipikism' Philip Rothilta, joka käyttää sitä suomentamattomassa romaanissaan Operation Shylock. 'Pipikism' on Rothin keksimä uudissana, jonka hän määrittelee seuraavasti: “the antitragic force that inconsequencializes everything—farcicalizes everything, trivializes everything, superficializes everything”. Termin perustana on Operation Shylockin päähenkilön nimi Moishe Pipik. Nimi Pipik on johdettu jiddišin kielen napaa merkitsevästä sanasta. Philip Rothin sanoin, "Moishe Pipik! The derogatory, joking nonsense name that translates literally to Moses Bellybutton --".Pipikointi on siis suomentajan keksimä käännöstermi kuvitteelliselle ismille, jonka kirjailija on...
Jos kortti katoaa:
Kortin katoamisesta tulee välittömästi ilmoittaa johonkin Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan Kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin.
Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Lainaajan vastuuseen perustuen varastetun tai kadonneen kortin väärinkäyttötapauksissa kirjasto asioi vain kortin haltijan kanssa. Yhteydet muihin mahdollisiin korvauksen maksajiin kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöön hoitaa kortin haltija itse.
Toimi näin kun kadonnutta tai varastettua kirjastokorttiasi on...
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
