Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria. Pesti otettiin yleensä vuodeksi. Venäjän vallan alkuaikoina maksettiin piialle tarpeellisten vaatteiden lisäksi rahapalkkaa viidestä kymmeneen ruplaan. Vuonna 1833 piika sai pestinä kahdeksan riksiä ja palkkana toisen mokoman. Vesilahdella maksettiin vuonna 1839 piialle palkkaa 13 riksiä, kappa ruista, kaksi naulaa villoja ja kahdet kengät. Vuonna 1850 piika sai 3 ruplaa, 15 kappaa ruista, palttinaisen kaulaliinan, kaksi kenkäparia ja kaksi naulaa villoja. Vuonna 1851 piika sai palkkaa 6 ruplaa, 15 kappaa ruista, kaksi naulaa villoja ja yhden parin kenkiä. Piian palkan suuruus riippui tietenkin isäntäväen...
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Transmiehet voivat harrastaa ja harrastavatkin seksiä siinä missä kuka tahansa muukin. Transsukupuolisten ihmisten seksuaalisuutta saattaa joskus rajoittaa esimerkiksi kehodysforia, eli vierauden tunne tai inho omaa kehoa kohtaan.
Kommunikaatio partnerin kanssa on aina oleellinen osa seksiä. Transihmisillä kommunikaatio on tärkeää myös siksi, että kumppanin on tärkeää tietää, kuinka transhenkilön kehoa tulee koskea ja mitä sanoja siitä halutaan käytettävän. Hormonit ja kirurgiset toimenpiteet saattavat paitsi muuttaa käsitystä omasta kehosta ja erogeenisista alueista myös vaikuttaa seksuaaliseen haluun.
Joillekin transmiehille tehdään genitaalikirurgisia toimenpiteitä. Tällöin yleensä ensin...
Nimi Valentina/Valentine on naispuolinen vastine miehennimelle Valentin. Nimi on latinasta lähtöisin, sen alkuperä on latinan verbissä valere 'olla voimissaan', 'voida hyvin'. Nimen merkitys siis olisi 'vahva', 'terve', 'hyvinvoiva'. Nykyisiin kalentereihin Valentin (siis miespuolinen vastine) on tullut pyhimyspäivistä. Tunnetuin niistä on helmikuun 14. päivä, jolloin on muisteltu noin v. 270 teloitettua roomalaista marttyyripappia Valentinusta. Jo vanhastaan tätä päivää on vietetty (Englannissa, Ranskassa, myöhemmin Amerikassa) ystävien ja rakastavaisten päivänä. Suomessakin kalenterissa on nykyään maininta ystävänpäivästä 14.2., ruotsalaisessa kalenterissamme puhutaan kaunopuheisesti 'kaikkien sydänten päivästä' (Alla hjärtans dag)....
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Vaaleanpunainen ja pinkki eivät ole sama asia.
Pinkki voidaan laskea vaaleanpunaisiin väreihin kuten roosa, lohenpunainen, haalea liila, laventelin punainen ja vaalea koralli.
Vaaleanpunainen on vaaleampi väri kuin pinkki. http://www.saavutettavuus.fi/varinimi.php ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleanpunainen
Päävärien nimet ovat syystä sovittuja stadardeja. Kun mennään värien eri sävyihin, ovat sovitut nimet hatarammin määriteltyjä. https://www.graafinen.com/suunnittelu/varit/varijarjestelmat/
Värien määrittäminen nimillä on muutenkin hankalaa, sillä värit voi nähdä eri tavoin. Värin näkemiseen vaikuttavat mm. ihmisen silmän fysiikka, valaistus, värin vieressä oleva väri ja väriin liitetty kulttuurinen...
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa...
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Voisikohan kyse olla mummoista, jotka levittävät oksansa. Eeva Kilven runokokoelmassa Animalia (WSOY 1987) on runo "Kun mummot kuolevat". Animalia-kokoelmassa on myös useita muita mummo-aiheisia runoja.
Runo alkaa näin:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...
Koko runon voi lukea myös Sanojen aika -tietokannan tekstinäytteistä, ks. http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=834&lang=FI
Kebabilla tarkoitetaan pystysuorassa vartaassa kypsennettävää lihatuotetta. Kebabin alkuperänä tai kehittäjänä pidetään Turkin Bursassa 1800 -luvulla elänyttä Iskender Efendiä.
Suomessa suurin osa ravintoloista käyttää naudan jauhelihasta valmistettuja vartaita. Turkissa ja Saksassa on yleisempää tehdä vartaat lampaanlihasta. Vartaisiin voi käyttää myös broilerinlihaa. Suomessa on myös ravintoloita, joiden lihavartaissa on naudanlihan lisäksi esimerkiksi lampaanjauhelihaa, vasikanlihaa ja kanan luuttomia nahallisia koipireisiä. Vegaaniset kebabit tehdään usein seitanista.
Kebabliha lämpiää ja pyörii varrasgrillissä (döner), jotka toimivat kaasulla tai sähköllä. Lämpötilaa säädellään sulkemalla ja avaamalla luukkuja sekä siirtämällä...
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet).
Laukkanen on tyypillinen savolainen sukunimi. Se on ollut Savon yleisimpiä 1890-luvulla, ja 1500-luvulla se on mainittu kaikissa Savon silloisissa pitäjissä. Nimi ei kuitenkaan ole pelkästään savolainen. Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius.
Vatanen. Venäjän Fadei, Fadja, Fad'ka < kreikan Thaddaios on karjalaisessa ristimänimistössä muotoutunut asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi siirtynyt...
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen...
Nimi Alvin saa nimipäivän ruotsinkieliseen kalenteriin vuonna 2010. Alvin on vanha ruotsalainen nimi, jota on käytetty Ruotsissa jo 1500-luvulla. Erään teorian mukaan Alvin olisi peräisin muinaissaksalaisesta nimestä Albion, josta olisi lähtöisin myös nimi Albin. Albion on merkinnyt sekä valkoista että vuorta, latinassa sana albus merkitsee valkoista.
Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Alvin
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan kolikon arvo on 5-450 euroa rahan kunnon mukaan. Rahojen kuntoluokitus löytyy Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliiton ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
http://www.snynumis.fi/
