Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa...
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Tampereen kaupungista kertovia teoksia voit etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita palkkiin lainausmerkkien sisään "Tampereen kaupunki". Voit myös etsiä tietoa Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Suomen tilastollinen vuosikirja.2003. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.
Laajimmin Tamperetta koskevaa kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, johon sisältyy Tampereen kaupunkikirjaston kokoelmat. http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&ulang=fin
Koska tiedustelet mm. tilastotietoja ym. asioita, jotka liittyvät tämän päivän Tampereeseen, löydät mielestäni parhaiten tietoa internetin välityksellä. Mm. sivuilta http://www....
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Varauksesi on kohdistunut sellaiseen niteeseen, joka on juuri nyt lainassa. 6.11.08 on kyseisen niteen eräpäivä, eli päivä jolloin lainaajan pitää viimeistään palauttaa tämä nide kirjastoon. Ilmeisesti varaamaasi teosta ei ole tällä hetkellä missään kirjastossa hyllyssä.
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Aivan uutta ja laajaa kirjastopalvelujen laatukäsikirjaa ei löydy.
Suomen tieteellisen kirjastoseuran laatutyöryhmä on tuottanut oppaan edistämään ja tukemaan korkeakoulukirjastojen laatutyötä.
Teos LAATU ratkaisee : laatutyön opas korkeakoulukirjastoille / Ari Rouvari ... [et al.]. - [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2007.
Kirjastotyötä ja kirjastonhoitajien ammattitaitoa ja osaamista kuvailee teos KIRJASTO 2010 : lukijat, tekstit ja verkko / toim. Kaisa Hypén. - Helsinki : BTJ, 2009. Teoksessa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin mitä kirjastonhoitajan pitäisi tietää? Teos on kirjastoammattilaisen käsikirja uuden vuosikymmenen haasteisiin.
Muita uusia kirjastoalan kirjoja:
OPAS informaatiolukutaidon opetukseen / Jessica...
Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Keräilyrahan arvo riippuu sen kunnosta. Apua arviointiin voi löytyä esimerkiksi seuraavista linkeistä ja teoksista. Sivustolta http://www.juhlaraha.eu/ löytyy ilmainen (kulta)kolikon arviointipalvelu. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuille on kerätty linkkejä, joista saattaa olla hyötyä: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja . Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Schön, Gerhard: Ecu-katalog: Münzen und medaillen, joka on lainattavissa.
Veikko Vallas on tehnyt sanoituksen Irving Berlinin kappaleeseen Count your blessings instead of sheep. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Vie uneesi vain muistoista kauniit" ja se sisältyy Marjatta Leppäsen esittämänä LP-levylle Nukkumatin luo (1961). Valitettavasti mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että kappaleen suomenkieliset sanat olisi saatavina painettuina. Myöskään levystä ei ole saatavuustietoja.
https://finna.fi
Terry Brooksista ei todellakaan löydä tietoa kirjoihin kirjoitettuna. Kyllä tässä tapauksessa täytyy turvautua internetiin. Ihmemaa-hakupalvelu osoitteessa http://www.fi antoi muutamia suomenkielisiä viitteitä (hakusanoina terry brooks)
Englanninkielellä löytyy kyllä runsaasti lisätietoa. Esimerkiksi Google- tai Yahoo-hakupalvelut antavat hyviä tuloksia. Google on osoitteessa www.google.com ja Yahoo www.yahoo.com. Hakusanoiksi "terry brooks" lainausmerkkien ympäröiminä, niin viitteitä ei tule ihan valtavia määriä. Mielenkiintoisilta vaikuttivat sivut osoitteessa http://www.terrybrooks.net.
Arto-lehtiartikkelitietokannasta voi etsiä kirjallisuusarvosteluja
Terry Brooksista. Arto on käytettävissä täällä Tampereen kaupunginkirjastossa...
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei...
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Boiga-suvun käärmeet kuuluvat tarhakäärmeiden heimoon, eli samaan kuin kotimainen rantakäärmeemme. Boiga-sukuun kuuluvien lajien nimiä on joitain suomennettu, esim. Boiga irregularis = ruskopuukäärme ja Boiga cyanea = vihreäaasiankissakäärme. Lähteistä ei kuitenkaan löytynyt Boiga trigonata -käärmeelle suomenkielistä nimeä. Suomen herpetologinen yhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat perustaneet matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan, joka pitää yllä lajinimistöä verkossa. Kyseessä on varsinaisesti eurooppalaisten matelijoiden nimistö, mutta voit varmasti tiedustella heiltä myös tästä intialaisesta käärmelajista. Nimistötoimikuntaan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: nimisto@...
Valitettavasti helposti saatavilla olevaa, uutta suomenkielistä aineistoa ei aiheesta juuri ole.
Kirjastoluetteloista aiheesta kannattaa etsiä hakusanalla 'Downin oireyhtymä'.
Yleisissä kirjastoissa yleisteos aiheesta on Kehitysvammaisten tukiliiton 2000 julkaisema kirjanen Downin oireyhtymä. Muut uudehkot julkaisut ovat usein vanhempien kertomuksia down-lapsestaan.
Oulun yliopistossa on tehty useita pro gradu -tutkielmia down-lasten kehityksestä, mutta näiden saatavuus tulee erikseen varmistaa.
Motoriikkaan liittyen löysin vain vanhoja julkaisuja:
-Motoriikan stimulointi Syndroma down -lapsilla / Camilla Wikström-Grotell. Ketju 1/1988 s. 43-44
-Kehitysvammaisuus ja motoristen taitojen oppiminen / Kari Koivumäki. Ketju 5/1986 s. 42-45
-...
Vuoden 1963 1 markan virheettömän ja sileän setelin arvo riippuu sen numerosta. Numerolla 114.1 hinta on 0,5 euroa ja numerolla 114.2 hinta on 12 euroa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen numismaatikkojen liiton Suomen rahat arviohintoineen 2005. Keräilijän opas -julkaisusta.
Lisätietoja rahoista ja niiden arvioinnista kannattaa etsiä esim. Suomen Numismaattisen yhdistyksen, http://www.snynumis.fi sekä Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta, http://www.numismaatikko.fi . Rahojen hinnathan ovat aina riippuvaisia rahojen kunnosta. Numismaatikkojen liiton jäsenyhdistykset -sivuilta voisi löytyä jokin lähellä oleva yhdistys, josta voisi saada apua arviointiin.
