Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Hei!
Tässä meidän kokoelmista löytyvät, joukossa yksi englanninkielinenkin:
MIINA JA MANU : MIINA JA MANU LOHIKÄÄRMEEN LUOLASSA ; MIINA JA MANU UIMAKOULUSSA 8
Suvilahden kirjasto, lainassa
NOBLE, JIM: SWIMMING GAMES AND ACTIVITIES FOR INDIVIDUALS, PARTNERS AND GROUPS OF CHILDREN
Pääkirjasto, paikalla
UINTITEKNIIKAN OPETTAMINEN
Pääkirjasto, Suvilahden kirjasto
BUHRE: Plask och lek
Lasten- ja nuortenosasto, Suvilahden kirjasto
HELLMICH, Hermann
Småbarnssimning
Pääkirjasto
Lisäksi löytyy vauvauinnista parikin kirjaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä pankkeihin, lakitoimistoihin tai oikeusaputoimistoihin. Lomakkeita on saatavilla myös verkosta ja kirjakaupoista. Verkosta löytyvät lomakkeet ovat pääasiassa ilmaisia. Perukirjan laatimisesta voi lukea lisää Verohallinnon sivuilta:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
Tässä linkkejä maksuttomiin lomakkeisiin:
Testamenttiopas (pdf, doc):
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
Suomen lakiopas (rtf):
https://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/...
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
