Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa
Mether,Leif
Sukuhakemisto. - Suomen sukututkimusseura
johon on koottu kattavasti tiedot meikäläisestä sukututkimuskirjallisuudesta vuoteen 1990
viittaa Räty-suvun yhteydessä seuraaviin:
Hokkinen, Vilho
Suojärven Hokkisten suku. Liite Suojärven Hokkisten sukukirjaan. - Joensuu 1970
Manninen, Ilmari
Tietoja Rädyn suvusta
[julkaisussa Sukutukija 1921:1-2, s. 21-23]
Neuvonen, Eero K.
Uijalanrannan Neuvosen-suku 1600-luvulta nykypäiviin. - Laitila, 1973
Risku, Ahti
Kurikan Yli-Krekolassa syntyneen Jalasjärven Koskuan Kohtakankaan talollinen Johan Johaninpoika Kohtakankaan (s. 1784)(Malmberg, Yli-Krekola) perheen nimi myöhemmin Prunninmäki ja Anna Danielintytär Laulajan (s. 1781) sekä Koskuan Sillanpään...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy luettelo omatoimikirjastoista. Varsinaisten omatoimikirjastojen lisäksi on kirjastoja, joita voi käyttää omatoimisesti varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella tai joilla on muuta aukioloaikojen ulkopuolista käyttöä. Monet kirjastoista ovat avoinna myös viikonloppuisin. Tieto aukioloista löytyy listan kirjaston nimeä klikkaamalla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Tässä muutamia uusia kirjoja, joista voisi olla sinulle hyötyä: Allen: CERT: verkkoturvan hallinta. Edita 2002, Anonymous: Hakkerin käsikirja. Edita 2002, Järvinen: Tietoturva & yksityisyys. Docendo 2002, Ruohonen: Tietoturva. Docendo 2002. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta voit hakea myös lisää aihetta käsitteleviä kirjoja asiasanoilla atk-rikokset, tietoturva, hakkerointi. Lehdissä julkaistuja atk-rikollisuutta koskevia artikkeleita voit hakea kirjastossa asiakkaiden käytettävissä olevista Arto- ja Aleksi -lehtitietokannoista.
Kyseessä on ilmeisesti Dana Lambin kirja Enchanted vagabonds. Kirjassa kerrotaan pariskunnan matkasta kanootilla, jossa on purje, Etelä-Kaliforniasta Panamaan Tyynen meren rannikkoa pitkin. Matka tehtiin vuonna 1930.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy Mandasta, Lindasta eikä Monihaun kautta. Kirjaa on saatavilla Suomalaisen kirjakaupan kautta. Kuvaus kirjan sisällöstä löytyy esim. www.amazon.com sivuilta.
Cd-levyjen hankintaan tekijänoikeuslailla ei ole vaikutusta. Sen sijaan kirjastoon hankittaviin videoihin ja DVD-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Tavallisimmin kirjastot ostavat kuvatallenteet myyjiltä, jotka ovat em. oikeudet hankkineet.
Varteenotettava vaihtoehto voisi olla Fiona Moodien Yksisarvinen ja meri, joka ilmestyi vuonna 1986. 90-luvun puolella julkaistuja tarjokkaita on esimerkiksi Geraldine McCaughreanin Yksisarviset, tulkaa! (1997), kertomus siitä, kuinka yksisarviset jäivät Nooan arkista.
Varmaa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta elokuva voisi olla Kahdeksan surmanluotia. Kahdeksan surmanluotia Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4604670
Journal of Advanced Nursing -lehteä löytyy yliopistokirjastojen kokoelmista. Voimme tilata lehden tai kopion tarvitsemastasi artikkelista kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 6 euroa tai, mikäli kyse on pelkästään artikkelikopiosta, kopioista veloitamme 40 senttiä/sivu. Välitän pyyntösi kaukopalveluosastollemme. Kaukopalvelumme kirjastonhoitaja ilmoittaa sinulle sähköpostitse, kun lehti/artikkeli on noudettavissa.
Suomeksi löytyisi esim. Vesa Ristikankaan Jokainen tarvitsee mentorin ( Kauppakamari,2014), Sanna Virtainlahden Hiljaisen tietämyksen johtaminen ( Talentum, 2009) ja Jussi Onnismaan Ohjaus- ja neuvontatyö ( Hakapaino, 2011). Englanniksi mm.David Megginson Teachingues for coaching and mentoring (2012), Ken Lawson: Successful coaching&mentoring (2009) Wendy Murphy: Strategic realationships at work ( 2014). Nämä kirjat ovat poimittu kaupunginkirjaston yhteisestä HelMet tietokannasta. Kattavamman haun saa mm.yliopistojen tietokannasta Melindasta.
http://finna.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
pääkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset, jotka kertovat alueen perhekodeista:
Kuka minusta nyt huolehtii? : sijaishuollon yksiköiden esittelyä / toim. Virpi Markkanen. 1999.
Takaisin kotiin : Kuttulan perheyhteisöstä / Tuula Björkman, Kari Björkman. 1987.
Kotkan kirjastosta löytyy: Ammattiin perhekodissa / Nina Hillebrand. 2011.
Lehtiartikkeleja aiheesta näyttäisi kyllä myös löytyvän.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,...
"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita.
Yhdet toisinnot löytyvät teoksista:
Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990).
Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983).
Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240).
Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-...
Välitän hankintaehdotuksenne eteenpäin. Kyseessä näyttää olevan aivan hiljattain ilmestynyt teos.
HelMet-kirjastoille voi tehdä hankintatoiveen HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla on linkki lomakkeeseen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
