Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Kirjastojen tietokannoista löytyi yksi julkaisu, jossa käsitellään ajo-opetusta venäjän kielellä. Julkaisun tiedot:
NIMEKE: Jezdite pravilno na dorogah Finljandii
Julkaisija: Liikenneministeriö
JULKAISTU: Helsinki : Ministerstvo transporta i svjazi Finljandii,
Sluzba informatsii, 1994
ULKOASU: 40, <3> s. : kuv. ; 22 cm
ALKUTEOS: Maantiellä maan tavalla
LISÄPAINOS: 1996
Kirjaa on hankittu Oulun, Tampereen, Helsingin ja Turun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoihin. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit...
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Hei,
kirjastoon ei voi jättää läppäriä päivitettäväksi, mutta voit osallistua Lahden pääkirjastolla torstaisin klo 15-17 järjestettävään mediapajaan. Mediapajassa kirjaston mediaohjaajat opastavat asiakkaita tietotekniikan ja internetin peruskäytössä. Mediapajaan ei ole ilmoittautumista, mutta ota päivitettävä läppäri mukaasi, että voit päivittää koneen käynnin aikana. Osallistuminen mediapajaan on maksutonta.
Linkeissä lisätietoa mediapajasta ja pääkirjaston asiakaskoulutuksista:
http://lastukirjastot.fi/122098/fi/news/kirjaston-mediapaja-lahden-paak…
http://lastukirjastot.fi/110431/fi/news/asiakaskoulutukset-lahden-paaki…
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (...
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
Haettaessa Finna-hakupalvelusta hakusanoilla kvantitatiivinen tutkimus, lapset, osallisuus löytyy jonkin verran opinnäytetöitä, mutta ei yhtään väitöskirjaa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=lapset&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=osallisuus&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=kvantitatiivinen+tutkimus&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Jättämällä kvantitatiivisen tutkimuksen pois, löytyy aiheista myös väitöskirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=lapset&lookfor0%5B1%5D=osallisuus...
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Tuira on yksi Oulun kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja alueella asuu ihmisiä useista eri maista ja kieliryhmistä.Oulun kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa on jaoteltu kaupungin väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan, mutta näitä jaotteluja ei ole tehty kaupunginosittain. Koko Oulussa vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 6,5 % vuonna 2025.Kalevan mukaan Tuiran koulussa lähes joka kolmas oppilas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tämä viittaa siihen, että alueen lapsiperheissä vieraskielisten osuus on erittäin korkea.Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta voi etsiä tietoja postinumeroalueittain. Väestörakenne-tietokanta sisältää myös kuntien osa-alueittaiset väestörakennetiedot mm. kielen ja kansalaisuuden mukaan, mutta...
Maakuntakirjastot löytyvät Mainio-tietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi/maakunta_laanihaku.asp) hakuvaihtoehtoina pudotusvalikossa. (Ks. kohta HAE KIRJASTOT JOTKA KUULUVAT MAAKUNTAKIRJASTOON.) Kunkin kirjaston yhteystiedot voi vuorollaan hakea esiin.
Tutkimustrategioista löytyy kattavasti tietoa mm. seuraavista kirjoista: Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma ; Soininen, Marjaana: Tieteellisen tutkimuksen perusteet ; Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita ; Pihlaja, Juhani: Tutkielmaa tekemään sekä Yli-Luoma, Pentti: Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen.
Lisäksi erilaisia apuneuvoja opinnäytetyön tekoon tarjoaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Nuorten pakki -sivusto osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/paikpll.htm Sivulle on kerätty erilaisia apuneuvoja esitelmien, opinnäytteiden ja tutkielmien tekijöille. Vaikka sivu onkin nuorten sivu, on siellä myös vanhemmillekin tarpeellista tietoa. Vielä voi käydä Tampereen yliopiston sivulla http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/...
Kirjallisuutta puhehäiriöistä löytyy hakemalla Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
asiasanalla puhehäiriöt, esim. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (2003) ja Joko se puhuu?: kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2004).
Papunet on Internet-sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Oheisessa linkissä on tietoa tukiviittomista ja lopussa löytyy aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, josta voi olla apua http://www.papunet.net/yleis/tietoa/keinot/?id=46
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia rentoutusäänitteitä cd-levynä:
AABOE, HENRIK BIRK : MUSIC FOR MOTHER & CHILD : TALES OF THE OCEAN
Luokka 78.311
ANUGAMA (ESITT.) : SILENT JOY
Luokka 78.89
ANUGAMA (ESITT.) : THE BEST OF ANUGAMA
Luokka 78.89
AURA, WILLIAM (ESITT.) : PARADISE
Luokka 78.89
BUNTROCK, MARTIN (SÄV.) : MEER
Luokka 78.89
BUNTROCK, MARTIN (SÄV.) : PHANTASIE
Luokka 78.89
CHERUBIN : FLOATING GENTLY
Luokka 78.89
CHOROVAYA AKADEMIA : ANCIENT ECHOES
Luokka 78.373
CLASSIC STRESSBUSTERS
Luokka 78.
FOREST RAINDROPS...
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
