Siamilaisista kissoista löytyy rotuesittelyjä mm. seuraavista kissakirjoista:
Edwards, Alan: Gummeruksen suuri kissakirja (Gummerus 2003)
Sproule, Anna: Kaikki kissasta (Otava 1993)
Taylor, David: Kissakäsikirja (Otava 1990)
Sekä lehtiartikkelit:
Suni, Annikki: Siamilainen : älykäs ja äänekäs seurakissa (Lemmikit & eläinmaailma -lehti, nro 12/2000)
Tikka, Ritva : Siamilainen on lujahermoinen kissa (Eläinmaailma-lehti, nro 4/2004)
Internetistä tietoa löytyy mm. Suomen Rotukissayhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.surok.fi/ ja Siam-orient kissayhdistyksen sivuilta http://www.sajam.fi/. Sieltä löytyy myös harrastajien ja kasvattajien yhteystietoja.
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja...
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Kehittämishankkeisiin liittyvät kirjat ovat ainakin yleisissä kirjastoissa enemmänkin tapaustutkimuksia, mutta löytyy niitä oppikirjojakin. Tästä saattaisi kannattaa soittaa kirjastoon ja tehdä varaus: Muutospuhe : muutoksen retoriikka johtamisen ja organisaatioiden arjen näyttämöllä / Pauli Juuti, Heikki Rannikko, Ville Saarikoski, Otava, 2004. Tapaustutkimuksia ym. aiheeseen liittyviä ovat ainakin seuraavat kirjat, näitä saat lähikirjaston kautta:
1
Valkoisenlähteentien tarveselvitys / [julkaisija:] Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus
KIRJA
2005
2
Kohtaavaa lastensuojelua : lapsikeskeisen lastensuojelun sosiaalityön tilannearvion käsikirja / Tiin
KIRJA
2004
3
Terveyskeskus toimivaksi : kansallisen...
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/....
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
This I Love on Guns n' Roses -yhteen albumilta Chinese Democracy (2008). Näyttää siltä, että albumista on olemassa painettu nuottijulkaisu vain kitaraversiona. Siinä on kitaraosuuksien lisäksi sointumerkit sekä nuottina laulumelodia (Wise, 2010, 9781849384704). Tätä nuottia on saatavissa kirjastosta:
https://outi.finna.fi/Record/outi.992663#componentparts
Kaupallisista e-nuottikaupoista on ostettavissa pianonuotti kappaleesta: https://www.onlinepianist.com/sheet-music/guns-n-roses/this-i-love
Youtubessa on erilaisia soolopianoversioita kappaleesta. Yksi niistä esittää kappaleen visualisoituna. Toisessa on pedagoginen ote videossa ja hieman kehittyneempi sovitus.
Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta:
"bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;...
Kyseessä on Robert Herrickin runo To the Virgins, to Make Much of Time, joka alkaa säkeellä Gather ye rosebuds while ye may.
Aila Meriluoto on suomentanut runosta ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989). Runon muista säkeistä ei valitettavasti ole suomennosta.
HelMet-kirjastojen ainoa kappale teoksesta on valitettavasti tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen. Teos kuuluu myös Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.gutenberg.org/files/22421/22421-h/i.html#p208
https://finna.fi/
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
