Jos asut edelleen ulkomailla, et voi lainata e-kirjoja.
Useimpien kirjastojen säännöissä vaaditaan osoitetta Suomessa.
Voimassa olevalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla voit käyttää esim. Helmet e-aineistoa myös ulkomailla oleskellessasi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kortin voimassaolo selviää helpoiten ottamalla yhteyttä suoraan Jyväskylään.
Voit käyttää netissä olevaa Suomen tieteellisten kirjastojen opasta
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Hakusana sosiaali* antaa tulokseksi 70 kirjastoa, joiden nettisoitteet selviävät kunkin kirjaston kohdalla erikseen. Hakua voi tarkentaa (esim. sosiaali or terveys).
Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden virtuaalikirjastosta http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ löytyy esim. hakusanalla "sosiaaliala" alan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen osoitteita, joista pääset näiden kirjastojen sivuille. Hakea voi myös aihealueittain.
Mitään ohjeita polttamattomien posliinimaalaustöiden säilyttämisestä ei posliininmaalausoppaista löydy. Posliininmaalaus : uudet tuulet / Tuuli Markkula, Liisa Terisalo (WSOY 1983) kirjasta löytyy kyllä tarkkoja ohjeita erilaisten värien, öljyjen ja peitelakkojen käytöstä. Valmiiksi sekoitetut maalit eivät sen mukaan välttämättä pysy maalauskuntoisina kovinkaan kauaa, mutta sellaista tietoa en löytänyt, että jo valmiiksi maalattu työ pitäisi saada jossain tietyssä ajassa uuniin.
Ehkä kannattaisi kysyä käyttämiesi värien valmistajalta? Tai harrastepiirisi opettajalta?
Anders Meder -liikkeessä myydään posliininmaalaustarvikkeita https://www.andersmeder.fi/ , ehkä sieltä voisi myös kysellä?
Keramiikkatöitä...
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat teokset: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät--suojelu ja ennaltaehkäisy, Kuopio 1996; löytyy luokasta 37.42 Tapiolasta, Haukilahdesta, Soukasta.
Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn, Helsinki 1997; löytyy luokasta 371.5 Helsingin kokoelmista Rikhardinkadulta, Malmilta, Itäkeskuksesta, Kontulasta. Molander, Helena:Lapsen suojeleminen pedofilialta, Helsinki 2000; löytyy luokasta 37.42 Espoosta mm. Leppävaarasta, Tapiolasta, Soukasta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot ovat osoitteessa http://libplussa.fi
Tietoa löytyy myös Pelastakaa Lapset-järjestön kotisivuilta http://www.pela.fi/etusivu.htm Järjestöön voi...
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Hei!
Mikäli naapurikunta on Helsinki, Espoo tai Kauniainen, saat kirjan varaamalla joko itse helmet.fi-sivuilta tai tulemalla kirjastoon.
Jos kirja on jossain muualla, niin käy kirjastossa. Ensin katsotaan, löytyykö se jostain muusta pääkaupunkiseudun kirjastosta (erikoiskirjastot, oppilaitokset), jolloin pääset lainaamaan sen sieltä tai lukemaan lukusalissa. Tällöin kirjaa ei voi kaukolainata.
Mikäli kirja löytyy pk-seudun ulkopuolelta, se voidaan kaukolainata sinulle. Kirjan voit noutaa omasta kirjastostasi. Maksu on seitsemän euroa.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
Pasilan kirjastosta löytyy yksi Yehuda Amichain englanniksi käännetty runoteos: Selected poetry of Yehuda Amichai (Harmondsworth : Viking, 1987), kaksikielinen teos Love poems (englanti ja heprea, New York : Harper, 1981), sekä lisäksi yksi ruotsinkielinen ja muutamia hepreankielisiä runokokoelmia.
Runo The place where we are right on Selected poems -teoksessa, jonka mukaan että se on peräisin kokoelmasta Poems, 1948-1962.
Teosten saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin )
