Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Käsiohjelmia ei ole kirjastoissa lainattavana. Eri teatterien käsiohjemia on kerätty Kansalliskirjastoston pienpainatekokoelmaan. Teatteriohjelmat voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Tarvittaessa niitä voi tietysti myös kopioida.
Tietoa Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/pienpaina…
Ennakkorekisteröintilomake on tosiaan tarkoitettu uuden asiakkaan tietojen syöttämiseen kirjastojärjestelmään. Sen kautta ei kuitenkaan automaattisesti toimiteta uutta kirjastokorttia, vaan kortti täytyy käydä henkilökohtaisesti noutamassa jostakin Helmet-kirjastosta. Samalla asiakkaan tietoihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos korttia ei kolmen kuukauden kuluessa noudeta, ennakkorekisteröintitiedot poistetaan. Sinun ei siis välttämättä tarvitse tehdä syöttämillesi tiedoille mitään, koska ne joka tapauksessa poistuvat aikanaan. Voit toki myös pyytää poistamaan ylimääräisen ennakkorekisteröinnin käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa.
Jos pojallasi ei ole ennestään pin-koodia, sen saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Mukana pitäisi...
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Sivulla on käytetty JavaScript-koodia, jonka avulla on mahdollista lisätä verkkosivuille dynaamisia elementtejä.
Lisätietoa JavaScriptistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/JavaScript
Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
Kyseessä on P. Mustapään runo Sun haltuus... kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945).
Runo sisältyy myös Mustapään Koottuihin runoihin ja esimerkiksi lukemistoon Keskikoulun lukukirja 4.(toim. Niinistö - Ojajärvi - Turunen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3400853
https://finna.fi/
Runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Tässä aiempi vastaus.
https://www.kirjastot.fi/kysy/keskikoulun-lukukirjassa-oli-runo-kaksi?l…
Vaski-kirjastoissa ei ole tarjolla sähköistä lääketietieteen sanakirjaa. Sen sijaan muita lääketieteen sanakirjoja löytyy lainattavaksi, esimerkiksi seuraavat:
Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3179585?sid=3678174173
Lääketeiteen termit: sanastot: latina, englanti, ruotsi (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3447134?sid=3678174173
Lääketieteen sanakirja latina-suomi-latina (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.645871?sid=3678174173
Verkossa on joitakin ilmaisia sanakirjoja, Makupalat-linkkihaun kautta löytyy sanakirjoja eri tarkoituksiin, esimerkiksi
yleissanakirja RedFox josta löytyy 41 kieltä, myös englanti
yleissanakirja Sanakirja.org josta löytyy...
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Rakennustietosäätiö ylläpitää kiinteistönhoitotiedostoa, joka on julkaistu ns. KH-kortteina. Näissä on ohjeistuksia kaikkeen kiinteistönhoitoon liittyvään. Tietoja KH-korteista saa osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/KH/index.htm . KH-kortisto on asiakkaiden käytössä mm. Helsingin pääkirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa.
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. on julkaissut internetissä asiakirjan, jossa selvitetään esimerkin avulla kiinteistönhoidon palvelutuotteita ja vastuurajoja (http://www.rakli.fi/Hkirja/osac.pdf ).
Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/6022-A4...
Asunnon tai sen puolikkaan myynnissä (tai lahjoittamisessa) puolisolle noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin asunnon myynnissä.
Oheisissa linkeissä on selitetty tarkemmin, mitä tulee ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa:
https://www.laki24.fi/asunnon-myynti-puolisolle/
https://www.minilex.fi/a/kiinteist%C3%B6n-puolikkaan-myynti
Suomesta löytyy ainakin yksi kirjamuseo, Pukstaavi, joka on Sastamalassa. http://www.pukstaavi.fi/fi/info/suomalaisen-kirjan-museo-pukstaavi.html
Kirjoja voi myös tarjota erilaisille divareille. Esimerkiksi Finlandia Kirja ottaa vastaan ja ostaa vanhoja kirjoja. https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
Suoria, selkeitä käännöksiä ei kaikista kysytyistä termeistä löytynyt.
"Pastern" on käännetty sanakirjoissa joko "vuohinen" tai "vuohisluu".
Wikipedian mukaan kuitenkin "The pastern is a part of the horse between the fetlock joint and the hoof" eli sijaitsee vuohisen ja kavion välissä. Edelleen "The pastern consists of two bones, the uppermost called the "large pastern bone" or proximal phalanx, which is located just under the fetlock, and the lower called the "small pastern bone" or middle phalanx, located between the large pastern bone and the coffin bone (also see Equine forelimb anatomy)".
"Ergot" on jotain joka kasvaa ja jota voi trimmata, katso esim. http://horses.about.com/od/partsofthehorse/g/ergot.htm
"Gaskin" - katso http://...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
