Alunperin unkarilaisen Minek a szőke én nekem -kappaleen suomenkielisen Budapestin sillat -version sanoitti Lauri Jauhiainen (1925-2003) salanimellä Poika Peltonen.
Vanhakaupunki- nimisen kaupunginosan löysimme Helsingistä, mutta emme Tampereelta, tarkoitte ehkä Helsingin Vanhakaupunkia. Siellä on lähin kirjasto Arabianrannan kirjasto osoitteessa Hämeentie 135 A, puhelinnumero 31085056. Siellä voitte tehdä kaukolainapyyntöjä mainitsemastanne aineistosta, kuten myös Tampereen yleisissä kirjastoissa. Tampereen pääkirjasto on osoitteessa Pirkankatu 2, puhelinnumero sinne on (03)314614
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Musiikkistudio on Helsingissä Kirjasto 10:ssä sekä Espoossa Entressen kirjastossa ja Sellon kirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot (esimerkiksi tilan varaamista varten) ja lisätietoja musiikkistudioista löytyy kyseisten kirjastojen kohdalta HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Olen poiminut muutamia historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat yli 150 takaiseen aikaan ja joista olen itse pitänyt. Listalta olen pyrkinyt poistamaan sotataistelujen kuvauksia sekä kirjoja, joilla on kovin monta kertojaa. Olen yrittänyt jättää pois taistelukuvauksia sisältäviä kirjoja sekä niitä, joissa on kovin monta kertojaa. Helmetistä historiallisia romaaneja voi hakea lisää hakusanalla HISTORIALLISET ROMAANIT. Hakuun voi yhdistää maan tai aikakauden. Vaikka Historialliset romaanit 1600-luku
Suomen historiaan liittyviä romaaneja
Havaste, Paula
Laahus
Naisen elämää nuijasodan ajan Suomesta, 1500-luvulta. Vaikka eletään sodan keskellä, varsinaisia taistelukuvauksia ei ole. Kurjuutta ja väkivaltaa kuitenkin on.
Kanto...
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
Kyseinen kohta kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Valtiosääntömme ei jäjittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme
enemmin esikuvana toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme
sanotaan demokratiaksi: siina on päätösvalta kansalaisten
enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa
ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto,
jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön
näkökannalta siihen, että kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan,
vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa.
Lähde: Thukydides. "Peloponnesolaissota". 1995. s.116 Toinen painos.
Ensimmäinen painos 1964. Käänös J.A. Hollo
Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,...
En onnistunut löytämään kappaleesta suomenkielistä nuottia. Sävelmä löytyy mm. Eino Grönin cd:ltä Romanttinen Eino Grön, v. 2000. Levy löytyy mm. musiikkiosastoltamme Porin kaupunginkirjastossa. Voit etsiä levyn saatavuutta monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi. (Korjattu saatavuustiedot 2009)
Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.
