Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Kaarina, kutsumanimeltään Kaisa, on Suomisen perheen lasten serkku. Häntä esitti kuunnelmissa Eila Rinne (Kahra), joka kuului tunnettuun Rinteen näyttelijäsukuun.
Kansallisbiografia: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1145
Suomisen perhe Yle Areenassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/21/suomisen-perhe, https://areena.yle.fi/audio/1-4079739
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta....
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
Kyllä.
Voit lähettää tekstisi osoitteella kirjasto.tapiola@espoo.fi
Otsikoi viesti esim. "Pöytälaatikkotekstien arviopalvelu".
Aivan heti et vastauta saa, sillä palvelu on juuri nyt hiukan ruuhkainen.
Kyseessä on vuonna 1990 on ilmestynyt teos Pikkumiehen jäljet / Runo Lindskog. Tarina kertoo vaarin, pienen tytön ja koiran seikkailusta sukulaisen mökillä. Sukulainen, vaarin serkku, käy harvoin mökissään. On talvi ja vaari lähtee käymään ulkona wc:ssä. Vessan katolta putoaa lunta oven eteen, eikä vaari pääse ulos. Koska mökissä ei juuri vierailla, se on saanut uuden asukkaan velhon, talon suojelijaksi. Velho ei pidä tunkeilijoista.
Rakel Liehun runo Pääsiäiscredo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ihmisen murhe on yhteinen (WSOY, 1974). Runo sisältyy myös Liehun koottujen runojen valikoimaan Runot 1974-1997 (WSOY, 2002).
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Yhteisötaiteen tapahtumahaku --sivustoa emme löytäneet. Toimeksi.fi-verkkopalvelun alueellisesta uusimaalaiset.fi-sivustolta voi etsiä vapaaehtoistehtäviä myös kunnittain:
https://www.uusimaalaiset.fi/tukea-ja-toimintaa/kunnittain/
Kadonneen aikuisten lehden korvaushinta on 5 euroa ja lasten lehden korvaushinta on 3 euroa. Lainaajan iällä ei tässä ole merkitystä, vaan sillä onko lehti aikuisten vai lasten aineistoa. Korvaushinta ei nouse kuukausittain. Myöhästymismaksu toki lisääntyy, mikäli kirjaa tai lehteä ei palauteta tai uusita.
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
Tiedosta, tietoisuudesta, muistista, tarkkaavaisuudesta jne. löydät määritelmiä ja tutkimustuloksia kognitiivisen psykologian peruskirjoista. Kaikissa pskykologian oppikirjasarjoissa on yleensä kognitiivista psykologiaa käsittelevä teos. Jos kiinnostuksesi kohdistuu erityisesti käsitteiden välisiin eroihin filosofian perusteokset, esim. Ilkka Niiniluodon kirja "Informaatio, tieto ja yhteiskunta : filosofinen käsiteanalyysi" voisi olla hyvä.
Valtion säädöstietopankki FINLEXistä http://www.finlex.fi/ löytyy asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 258/1998, Pykälät 71 §, 92a§ ja 234 a §. Asetus on haettavissa FINLEXin kohdasta Lainsäädäntö - Hae säädöksen nimellä tai numerolla - edellämainitulla numerolla ja kohdasta Muutokset vielä numero 258/1998 tai suoralla linkillä http://finlex4.edita.fi/dynaweb/stp/stp/1998sd/@Generic__BookTextView/1…?
Vuosien 1972-75 aikana järjestettiin kaikkiaan 17 Varsovan liiton maiden yhteistä sotaharjoitusta (5 vuonna 1972 ja 6 vuosina 1973 ja 1974; ETYK-vuonna 1975 yhteisiä harjoituksia ei ollut). Näistä laajin Tšekkoslovakian alueella pidetty oli "Štít 1972", 4.-16.9.1972.
Lähde:
Christopher Jones, Soviet military doctrine and Warsaw Pact exercises | https://www.ucis.pitt.edu/nceeer/0000-621-1-Jones.pdf
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kysymykseen rahoittajasta ei valitettavasti löytynyt vastausta verkkohakujen kautta mutta sen verran selvisi, että Svenska handelshögskolanin eli Hankenin rakennuttamisesta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu, jonka Kurt Simberg voitti.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/kurt-simberg/
Rahoittajataho saattaa selvitä alla olevista teoksista:
Kilpailtuja unelmia ja työvoittoja : 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja = 130 years of Finnish architectural competitions, Kaipiainen. Suomen Arkkitehtiliitto, 2006 (Lainattavissa arkkitehtuurimuseon kirjastosta)
Hankenin historiikki Hundra år av utbildning och forskning : Svenska handelshögskolan 1909-2009 (Fellman, Forsén, 2009...
