Vaasan kaupunginkirjastossa ei tällä hetkellä järjestetä satutunteja, mutta asia on mietinnän alla, ja niitä on tarkoitus alkaa taas pitämään. Ajankohtaa ei ole vielä päätetty.
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,...
Tässä joitakin ehdotuksia:
Mathieu Jennifer, Näpit irti!
Bushnell Candace - Cotugno Katie, Tyttönä olemisen säännöt
Ojanen Simo, Hanna ja Mozart
Pehkonen Kirsi, Voittolaukaus
Vilkuna Varpu, Ripa
Ojala Anu, Varjo ikkunassa
Väyrynen Taru, Kissan kuolema
Tässä Helmet-kirjastojen kokoelmista kirjoja hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sseksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetgenre%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä taas kirjoja hakusanalla 'ahdistelu':
https://haku....
Tish Daijan kuolinvuodesta löytyy tosiaan ristiriitaista tietoa. Pitäisin luotettavana lähteenä kuitenkin Yhdysvaltain kongressin kirjastoa, joka on samalla maan kansalliskirjasto. Sivuilta löytyy myös tieto Daijan kuolemasta, jolle annettu päivämäärä on 3.10.2003.
Lähde: https://id.loc.gov/authorities/names/n87108176.html
En voi tarkistaa asiaa ilman kirjastokortin numeroa. Muuten en voi olla varma, että kyseessä on oikea asiakas. Asiassa kannattaa soittaa Rikhardinkadun kirjastoon p. 09 310 85013 ja selvittää asia. Ennen soittoa kannattaa varata kirjastokortti valmiiksi.
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Vaasan kaupunginkirjastossa voi käyttää erilaisia artikkelitietokantoja. Arto ja Aleksi ovat viitetietokantoja eli niiden avulla saa tiedon lehdestä, josta itse artikkeli löytyy. Ruotsinkielisestä Artikelsök- tietokannasta löytyy artikkeliviitteitä ja myös kokotekstiartikkeleita. Mediearkivet- tietokannasta löytyy ruotsalaisia aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia; myös kokotekstinä. Ebsco- tietokannasta löytyy englanninkielisiä eri alojen aikakauslehtiä kokotekstinä.
Näitä tietokantoja voi käyttää vain kirjaston työasemilla.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää suomalaisten verkkolehtien luetteloa Suomaa. Suoman osoite on http://www.lib.helsinki.fi/suoma/.
Selasin vuoden 1995 Ylen radiokanavien ohjelmatietoja. "Avaruusromua" tuli tuolloin Radio Mafiasta, lähetys alkoi yleensä kello 22:30. Sitä ennen kanavalta tuli kello 21:00 jazzin erikoisohjelma Jatzofrenia ja kello 19:00 Hannu Blommilan maailmanmusiikkiohjelma "Kauriin kääntöpiiri":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauriin_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6piiri_(radio…
Albionin "Adagio" on yksi suosituimmista klassisen musiikin kappaleista ja sitä on hyödynnetty lukuisia kertoja eri elokuvissa ja tv-sarjoissa. IMBD:ssa on listattu näitä, mutta yhtäkään 1970-luvun italialaista sarjaa en nähnyt listassa:
https://www.imdb.com/filmosearch/?explore=title_type&role=nm0016846&ref…
https://en.wikipedia.org/wiki/Adagio_in_G_minor
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Kelly, Jacqueline: Luonnonlapsi Calpurnia Tate (The evolution of Calpurnia Tate)
11-vuotias Calpurnia Tate on kiinnostuneempi luonnontieteistä kuin ompelusta. Mikäs siinä, paitsi että eletään vuotta 1899 Teksasissa, ja tyttöjen paikka on tarkkaan säädetty. Vanhemmat tahtoisivat Calpurnian paneutuvan opettelemaan naisten taitoja, mutta yllättäen tyttö saa liittolaisen äreänä pidetystä isoisästään. Lämminhenkinen kuvaus älykkäästä tytöstä, joka ei mahdu annettuun rooliin.
Lindgren, Astrid: Ronja, ryövärintytär
Ajaton lastenkirjaklassikko kasvamisesta ja oman paikkansa löytämisestä.
Palacio, R. J.: Ihme (Wonder)
August-pojan kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Tähän saakka hän on käynyt kotikoulua, mutta...
Gallen-Kallelan tuotanto on niin laaja, ettei sitä ole vielä saatu yksiin kansiin tai edes kirjasarjaan.
Minna Rinta-Tassi on tehnyt Ylelle koosteen Gallen-Kallelasta 25.12..2022. Linkki sivulle
Helmet haku löytää 27 teosta haulla Gallen-Kallela Aksel (rajaus aihe, kirja ja tietokirja) Linkki hakutulokseen
Lisätietoa saa varmaan myös Gallen-Kallelan museosta. https://www.gallen-kallela.fi/yhteystiedot/
1. Helmetin etusivulla klikkaa Uutuudet.2. Vasemmasta reunasta avaa Päägenre ja valitse Tietokirjallisuus.3. Avaa Genre ja valitse Elämäkerrat.4. Näet kaikki elämäkerrat, jotka on lisätty Helmetiin kuukauden sisällä. Kohdassa Uutta Helmetissä voit valita jonkin muun aikarajauksen. Klikkaa valmista rajausta (esim. Viimeiset 3 kk) tai kirjoita päivämäärä kenttään Alkaen ja klikkaa suurennuslasin kuvaa.
Kyseessä lienee vanha karjalainen sanonta. Ainakin Kannaksella Kaukolan seudulla sitä käytettiin.Voi meitä Sortavalan poikii,Ku jouvuttiin Käk(i)salmen junnaan.Pusan sukuseuran jäsentiedote 1/2009 (s.16) https://kaukolanpusat.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lehti12009.pdfIlmeisesti Sortavalan pojat joutuivat moneen paikkaan, sanonnasta useita versioita.Facebookin Karjalaiset sanonnat ja lausahdukset -ryhmässä tätä teemaa kommentoitu 17.1.25
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo...
Tyvärr hittade jag inte någon släktkrönika över släkten Kahma. Källan jag sökte från var Fennica (Finnish National Bibliography). Jag föreslår att ni tar kontakt till Genealogiska Samfundet i Finland, e-post är samfundet@genealogia.fi och internetaddressen http://www.genealogia.fi/
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus...
