Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero...
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Päätuotteet on mainituttu suomeksi sivulla http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,62,12271,6691,6697
WSOY:n Facta-tietopalvelusta löytyy yleisesitys petrokemian tuotteista:
Tuotevalikoimaan kuuluu mm. alkoholeja, liuotin- ja kostutusaineita, muoveja, synteettisiä kumeja, tekokuituja, torjunta-aineita, räjähdys- ja taisteluaineita, pesuaineita, kosmeettisia aineita ja lääketeollisuuden välituotteita.
Kattavampi englanninkielinen listaus löytyy ainakin Wikipedian sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Petrochemical
Listalla on kemiallisia nimikkeitä (englannin kielellä, suomeksi kieliasu on samankaltainen)
Tuotteita löytyy myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_product
Kuva raakaöljyn jalostusketjusta päätuotteineen, jossa...
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Internetistä saa kysymyksellä "what Sun Tzu says about chaos?" vastaukseksi juurikin tuon olettamuksesi, eli:
"In the midst of chaos, there is also opportunity”
Eli aivan kuten muistelit Sun Tzu on lausunut, että "kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus".
Suoraa suomenkielistä sitaattia en sitkeästä selailusta huolimatta löytänut Sun Tzun klassikosta "Sodankäynnin taito", mutta melko lähelle tuota ajatusta liippaa sitaatti sivulta 99 (luku Voima, nro lauselma 17): "Melskeessä ja hälinässä taistelu vaikuttaa kaoottiselta, mutta sitä ei käydä sekasortoisesti, joukot näyttävät kiertävän ympyrää, mutta niitä ei pystytä lyömään".
Tarkempaa tutkimista varten kirjan saa lainaksi Helsingin kaupungin kirjastosta.
linkit:
http://www.goodreads.com...
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s...
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Kirjallisuusarvosteluja -lehti sisältää 14 kotimaisessa sanomalehdessä ilmestyneet kirja-arvostelut. Turun kaupunginkirjastossa tätä lehteä on vuodesta 1973 lähtien, ja sitä voi käyttää pääkirjaston käsikirjastossa. Osoite on Linnankatu 2, 2. kerros.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei tule Madonna-nimistä lehteä. Sen nimisiä lehtiä on olemassa useitakin, ja jos haluat selvittää, mistä sitä löytäisi, olisi hyvä tietää ainakin, onko lehti suomalainen ja minkä alan lehti se on.
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden näyttelytiloista löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Klikatkaa sivun alalaidassa olevaa linkkiä Hakemisto ja valitkaa sieltä linkki Tilat. Kyseisen sivun oikeassa reunassa on linkki Näyttelytilat. Näiltä sivuilta löydätte myös muuta tietoa aiheesta.
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Etsimäsi hallituksen tiedonanto julkaistiin lehdissä 23. kesäkuuta 1941. Tässä tiedonannon teksti päivän Helsingin Sanomista:
Hallitus on antanut seuraavan tiedonannon:
Olemme joutuneet välittömään vaaravyöhykkeeseen.
Turvallisuutemme tehostamiseksi on jo aikaisemmin kutsuttu reservejä palvelukseen. Nyt meidän on oltava entistäkin enemmän varuillamme.
Itsenäinen, vapaa Suomi odottaa, että sen jokainen kansalainen tänä vaativana ajankohtana säilyttää rauhallisuutensa ja itsehillintänsä sekä tyynesti suorittaa työnsä ja täyttää velvollisuutensa lujassa luottamuksessa kansamme onnelliseen tulevaisuuteen.
Osaa tekstistä siteerataan Savon Sanomien artikkelissa, jonka löydät osoitteesta
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tuntui-...
Näyttävistä "kultaisista" kuvista tulee ensimmäisenä mieleen Onni Mansneruksen kuvitus Aili Somersalon kirjaan Mestaritontun seikkailut. Siinä pitkähiuksinen Saraste-neito joutuu rangaistukseksi ylpeydestään kutomaan kultaista viittaa miltei maata viistävistä hiuksistaan. Langasta tosin ei kirjassa ole kuvaa, mutta Sarasteesta kyllä.
Tietoja kyseisestä kirjasta (42 s.) löytyy lähinnä Suomen kirjallisuuden historioissa, esim. Suomen kirjallisuus III: Turun romantikoista Aleksis Kiveen tai Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin (1999).
Jos kirjoja ei saa asuinmaastasi Ruotsista, kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Netistä löytyi seuraava sivu, jossa tosin ohitetaan vain maininnalla Juteinin esikoisteos: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/juteini.html
Tietoja on kaikkiaan kovin vähän, siksi ehdotankin, että ottaisit yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon http://www.finlit.fi/kia/index.html . Ehkä heillä on arkiston kätköissä sellaisia tietoja, joita ei löydy meidän...
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...