Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kahdeksan hallinto-oikeutta.
Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön osapuoli voi yleensä valittaa siitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Lisätietoja löydät seuraavista osoitteista:
http://www.oikeus.fi/
http://www.om.fi/3892.htm
Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Tarkoitatte varmaankin kirjastojen kotipalvelua?
Suomen korkeakoulujen yhteisluettelotietokannasta Lindasta löytyvät seuraavat teokset:
Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus" / Ismo Vainikka 1989
Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta" / Tuija Niskanen 1993
"Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa" / Leila Järventausta, Ritva Lähdetluoma. Tampere 1983.
Teosia säilyttävä kirjasto on vastaava yliopiston kirjasto. Kirjat on mahdollista kaukolainata. Viimeksi mainittu teos on tosin aika lailla vanha. Lindassa ei ole...
Suomen Renaultilta eikä Sisu -autostakaan löytynyt vastausta tähän ongelmaan. WWW -sivuilla on meriaiheinen portaali, sen aloitussivun osoite on
http://www.everythingboats.com/
Siellä näköjään keskustellaan myös moottoreista, joita kysyitte, esim. sivulla
http://www.everythingboats.com/asksurveyor/forum/bbs.pl?read=3113
Ehkä joku keskustelija siellä osaa vastata kysymykseen.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kirjaa on tilattu useimpiin Helsingin kirjastoihin, myös Kannelmäen kirjastoon. Teoksesta voi jo tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa.
www.helmet.fi
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville sarjan nimeä. Etsimme Ritva-tietokannasta, sekä saksankielisistä televisiosarjoja esittelevistä sivustoista. Eräs vastaajamme muisti puolalaisen S.O.S.-sarjan, jossa oli paljon samaa:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Puhdistamisessa voi yrittää ainakin sappisaippuaa, asetonia tai lakkabensiinia. Asetoni ja lakkabensiini ovat tehokkaita, mutta niiden käyttö saattaa jossain tapauksissa vahingoittaa tuotteen pintaa. Jos mahdollista niitä voi yrittää kokeilla ensin aivan pieneen alueeseen.
Jos tarvitset lisäapua, Marttaliiton neuvova (maksullinen) puhelin 0600 14882 saattaisi auttaa asiassa. Puhelin palvelee maanantaista perjantaihin klo 12-15. Myös Helsingin Narinkkatorilla palveleva Pyöräkeskus saattaisi auttaa asiassa. Pyöräkeskus on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-18. Keskuksella on myös Facebook-sivut. Pyöräkeskuksen palvelut ovat ilmaisia.
Lisäohjeita:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto. WSOY, 2003
http://www.martat.fi/...
Elokuva saattaisi olla Poikien pesula (My Beautiful Laundrette) ohjaus Stephen Frears, 1985. Suomen teatteriensi-ilta 04.09.1987 Nordia.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0091578/?ref_=fn_al_tt_1
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/104413
http://terokankaanpera.fi/elokuva-arviot/495-poikien-pesula-stephen-fre…
Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
