Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/...
Töölön kirjasto on ollut suljettuna 27.11.2006 alkaen remontin vuoksi, joten Töölö on poistettu varausten hakulistalta. Kirjastoon tulee palautusautomaatti ja kalusteita uusitaan. Varattu aineisto on noudettavissa remontin aikana Rikhardinkadun kirjastosta tai muusta itse valitusta kirjastosta. Töölöstä lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon. Lainoilla, jotka erääntyisivät remontin aikana, on pidennetty laina-aika 1.3.2007 asti.
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit...
Interenetin vapaan Wikipedia-tietosanakirjan artikkelin (http://en.wikipedia.org/wiki/BosWash) mukaan BosWash megalopolin asukasmäärä on 44 miljoonaa, mikä on 16 % koko Yhdysvaltojen asukasluvusta.
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie...
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aunimo on varsin harvinainen nimi. Se on tai on ollut sukunimenä alle 21 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Sukunimioppaista tai muistakaan lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa nimestä.
Mika Waltarin runokirjassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" on muutama tällainen runo, kuten "Jan Andersson", "Ann Rutledge Edgar Lee Mastersin mukaan", "Ilmari Rantamala" ja "Hyvästit Untamolle". Edgar Lee Mastersin "Spoon River Antologia" on tällaisen runouden perusteos.
Hei, näet varaustesi tilanteen verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi
Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu kirjastokortin numerolla ja 4-numeroisella PIN-koodilla. PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä omasta kirjastostasi.
Ei valitettavasti löydy, kyseistä kirjaa on hankittu vain Helsingin ja Espoon puolelle, mutta saat se kyllä varattua tai tilattua myös itsellesi Vantaalle. Katso saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://www.libplussa. fi Jos teos on hyllyssä-tilassa, voit soittaa samantien ko. kirjastoon ja pyytää lähettämään sen käyttämääsi kirjastoon. Jos kirja on lainassa, voit tehdä siitä maksullisen varauksen (5mk) omassa kirjastossasi.
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Paras tietämys lienee pyöräliikkeissä. Ainakin allaolevat liikkeet myyvät sähköpyörän akkuja:
https://www.bikester.fi/sahkopyoraopas/akut.html
https://www.greencycle.fi/category/2/akut-ja-laturit
https://hollandbikeshop.com/fi-fi/polkupyoran-osat-sahkopyoraan/sahkopyoran-akut-ja-osat/sahkopyoran-akku/
Kyseessä on luultavasti jatkosodan aikana Karhumäessä mm. Ryhmä Oinosen alaisuudessa toiminut 985. Ilmasuojelukomppania. Komppanian sotapäiväkirjat vaikuttaisivat säilyneen poikkeuksellisen hyvin. Niitä voi tarkastella sähköisesti esimerkiksi Sotasampo-palvelussa.
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin."
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Kirjallisuutta:
Fabritius: Kengitysopin käsikirja (u.p. 1996)
Paatsama: Hevosen kengitys ja ontumisviat (1973)
Vuorinen: Kengitysoppi (1937)
Gummerus: Kavionhoito- ja kengitysopas : maamiehiä varten (1923, 1927)
Bergman: Kengitysoppi (1920)
Englanninkielisiä:
The natural horses. Practical guide to lameness in horses (myy Ratsukenkä Oy)
Liikkeitä Oulussa:
Ravitarvike Karhula Äimärautio p. 379885
Oulun ratsastustarvike Kirkkok. 65 p. 377999
Ratsumestarit Isok. 10 p. 3118666
Muualla:
Ratsukenkä Oy Helsingissä
Velj. Wahlsten Oy Vieterik. 1 Jokimaan ravikeskus 15700 Lahti p. 03-7353331
Kengitysseppiä koulutetaan Ypäjän hevosopistossa
http://www.ypaja.fi/hevos-opisto. Sieltäkin voinee kysyä lisätietoja.
Suomen kengityssepät ry:llä on kotisivu...
