Tein Piki-haun Kuinkas sitten kävikään -kirjan asiasanoilla. (runokuvakirjat ja seikkailut)
Piki löysi 24 kpl samantapaisia suomenkielisiä kirjoja. Piki hakutulos esim. Caryl Hartin kirjat Supersankarit kylässä ja Merirosvot kylässä, sekä Pia Perkiön Eemu ja nalle Tee.
Jos jättää seikkailusanan pois, löytyy 423 kpl runokuvakirjaa suomeksi. Piki hakutulos Uusimpina Timothy Knapmanin Joskus minä raivostun, Stephanie Mossin Kadun korkein talo sekä Sanna Matinniemen Pinet herrat nurmikolla.
Kaikissa runokuvakirjoissa ei ole muotoonleikattuja lehtiä, mutta tarina kerrotaan runomuodossa.
Jos liittää asiasanoiksi runokuvakirja ja kurkistuskirja, löytyy 52 kpl kirjoja, joissa on jonkinlaisia kurkistuskohtia esim. luukkuja. Piki...
Syyskuussa 2022 Suomessa oli 100 vuotta täyttäneitä 1 111. Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, taulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M09*: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_va…;
Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2021 pojilla 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, kuolleet-tilasto, tiedote 21.10.2022: https://stat.fi/julkaisu/cktveopuw1zye0b55anfmkkye
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Vaasan kaupunginkirjastossa voi käyttää erilaisia artikkelitietokantoja. Arto ja Aleksi ovat viitetietokantoja eli niiden avulla saa tiedon lehdestä, josta itse artikkeli löytyy. Ruotsinkielisestä Artikelsök- tietokannasta löytyy artikkeliviitteitä ja myös kokotekstiartikkeleita. Mediearkivet- tietokannasta löytyy ruotsalaisia aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia; myös kokotekstinä. Ebsco- tietokannasta löytyy englanninkielisiä eri alojen aikakauslehtiä kokotekstinä.
Näitä tietokantoja voi käyttää vain kirjaston työasemilla.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää suomalaisten verkkolehtien luetteloa Suomaa. Suoman osoite on http://www.lib.helsinki.fi/suoma/.
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
Kiitos kysymyksestä!
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin Blondel de Neslen trubaduurisävellyksiä. Nimet viittaavat muinaisranskaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sblondel%20de%20nesle__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kansalliskirjaston Finnahaulla löytyy muutama teos saksaksi ja ranskaksi:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=blondel%20de%20nesle%20NOT%20(building:1/NLF/arto/)&lng=fi
Näitä teoksia voi tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta (Kaisa-talo). Alla linkissä kirjaston tiedote.
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä olisi pääluokka 56., Muut sydänsairaudet (Ceteri Morbi cordis) ja alaluokka 56b., Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Tyvärr hittade jag inte någon släktkrönika över släkten Kahma. Källan jag sökte från var Fennica (Finnish National Bibliography). Jag föreslår att ni tar kontakt till Genealogiska Samfundet i Finland, e-post är samfundet@genealogia.fi och internetaddressen http://www.genealogia.fi/
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Kysymyksesi on melko spesifi, joten varsinaista kirjallisuutta aiheesta ei yleisten kirjastojen kokoelmista paljonkaan löydy. Voisit ottaa yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon, joka sijaitsee Helsingin Meilahdessa http://www.terkko.helsinki.fi/ Varsinaiset tiedonhaut ovat siellä maksullisia.
Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla voit käyttää esim. Helkaa (Helsingin yliopiston kokoelmatietokanta), joka sisältää myös Terkossa olevan aineiston sekä Medic-tietokantaa, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista. Medicissä mene kohtaan "hakusanojen selaus" ja kirjoita laatikkoon esimerkiksi sana "hengityshoidon" ja hae. Näin löytyneet viitteet voisivat kohdallasi olla käyttökelpoisia. Helkasta...
Josh Grobanin esittämä kappale "You raise me up" on Rolf Lovlandin ja Brendan Grahamin käsialaa. Kappaleen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Secret Garden (esitt.)
Collection : Piano, vocal, chords / Säv. Rolf Lovland... et al
Miami (FL) : Warner Bros., c2005
[Sanat (osittain), melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet (osittain). Euroviisu-voittaja 1995. Norjalais-kelttiläisen duon instrumentit ovat viulu ja kosketinsoittimet]
ISBN 0-7579-3706-3
Top pop singles
Miami : Warner Bros., c2004
(Sanat, melodia, kosketinsoitin, kitarasoinnut. Helppoja sovituksia pianolle.)
ISBN 0-7579-2120-5
Hits 2004
[S.l.] : Notfabriken, 2004
(Sanat, melodia, sointumerkit)
ISBN 91-85041-53-X (sid.)
Greatest pop hits of 2004,...
Seuraavista teoksista on varmasti hyötyä tutkimuksessasi. Kaikki mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta: www.helmet.fi
Pääjalkainen : kuva ja havainto / Antero Salminen. Taideteollinen korkeakoulu;
Kuviskimara. 2 : Kuvataidetta peruskoulun 3.-6. luokille / Anita Ojala. Tammi;
Taiteen ja leikin lumous : 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus / Seija Karppinen. Finn lectura;
Elämysten alkupoluilla : lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen / [toimittaneet:] Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen. Finn lectura;
Kuviskimara : tehtäviä peruskoulun kuvataideopetukseen / Anita Ojala. Kirjayhtymä;
Esikoululainen taidekuvan vastaanottajana / Päivi Granö. Rauman opettajankoulutuslaitos;
Kuvien maailma...
