Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Marja-Leena Tiainen esitellään kirjassa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita" (1995 ja 1999). Netissä hänestä löytyy tietoja osoitteissa http://www.nuorisokirjailijat.fi (Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli) ja http://www.jns.fi/kirjailijat/tiainen (Joensuun kaupunginkirjasto).
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan on kerätty lehtileikkeitä Lemin ruokataloudesta eli lähinnä juuri särästä. Kirjaston aineistorekisteristä löytyy lisää artikkeliviitteitä.
Kirjallisuudessa löytyy Lemi-aiheisista kirjoista jotain taustatietoja, esim. ruokatalouteen ja lampaidenhoitoon liittyen.
Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Silmissä uudet unet (1989), sivulta 78.
Kirja kuuluu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta (http://kirjasto.kuopio.fi/).
Saat uuden salasanan asioimalla henkilökohtaisesti kirjaston asiakaspalvelupisteessä. Koska henkilöllisyys on voitava todentaa, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja anneta puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen.
Linkit:
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_…
https://www.nurmijarvi....
Valitettavasti en onnistunut löytämään aiheesta yhtään kirjaa. Jyväskylän yliopistossa aiheesta on tosin tehty pro gradu Istola Aira: "TestDirector-testauksenhallintatyökalun tuki TMap-testausprosessille" (2005). Englanninkielisiä aihetta sivuavia opuksia löytyi jonkin verran nettikirjakauppa amazon.com:sta.
Lisätietoja:
http://www.mercury.com/fi/
http://www.amazon.com/
