Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Privacy is one of the library's core values, so you must be allowed to read, borrow or return books as well as use the library's computers undisturbed. Please let the library personnel know when and where there are shortcomings in this respect.
Many libraries have separate working rooms for researchers, or even large quiet sectors within the library, just to secure peace and quiet.
Ainakin alla olevissa väitöskirjoissa on käytetty määrällisia menetelmiä. Tosin niissäkin on hyödynnetty myös kvantitaavisia tutkimusmenetelmiä.
Jylhä, Virpi. Information management in health care : a model for connecting information culture and patient safety. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2384-4/urn_isbn_978-952-61-2384-4.pdf
Palojoki, Sari. The understanding and prevention of technology-induced errors in electronic health records : a path toward health information technology resilience. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2460-5/urn_isbn_978-952-61-2460-5.pdf
Holmström, Anna-Riia....
Kumpikin kappale on taidemusiikkisävellyksen viihdesovitus: toinen perustuu Claude Debussyn pianokappaleeseen ja toinen on sovitus Joaquín Rodrigon kitarakonserton hitaasta osasta.
Aloitan helpommasta tapauksesta. Rodrigon kitarakonserton "Concierto de Aranjuez" eli "Aranjuez-konserton" Adagio-osasta tehty laulu löytyy nimellä "Näkemiin" "Suuren toivelaulukirjan" osasta 22 sivuilta 80-81. Laulusta käytetään myös nimeä "Aranjuez mon amour". Laulu alkaa: "Mon amour, tämän laulun sulle omistan". Tämän suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Saukki eli Sauvo Puhtila ja L. Savinainen, joka on myös salanimi. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan kysymyksessä on Aarno Ranisen salanimi, mutta Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä -...
Valitettavasti Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa asiakkaita tiedonlähteille.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on työlainsäädäntöä koskeva sivusto
https://tem.fi/tyolainsaadanto
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot
Valtioneuvoston vaihde 0295 16001
kirjaamo@tem.fi
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96)
Asiasanoilla aidat tai portit löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 useita teoksia. Koska monet niistä ovat lainassa, emme pysty tarkistamaan, sisältävätkö ne juuri kysymänne kaltaisia aitoja tai portteja. Paikalla olevista koristeellisia aitojen ja porttien kuvia on ainakin kirjassa Mandel: Wrought iron.
Kirjastossa on käytettävissä myös Aleksi -niminen artikkelien viitetietokanta, josta voi etsiä aikakauslehtiartikkeleita samoilla asiasanoilla.
Vastaus kysymykseenne löytyy Verontilityslain (10.7.1998/532) pykälästä 12, joka on kuluvan vuoden alusta muuttunut. Lain teksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/ (polku esim. 'lainsäädäntö' > 'ajantasainen lainsäädäntö' > kohtaan pikahaku kirjoittakaa 'yhteisövero'). Samassa kohdassa on myös luettavissa vastaava pykälä sellaisessa muodossa, jossa se oli voimassa vuosina 2005-2006.
En löytänyt Estremadura-kappaleesta sovitusta puhallinorkesterille. Työväen sävel -lehdessä (2009:2)oli maininta, että Savonlinnan Ty:n orkesteri soitti 30-vuotisjuhlakonsertissaan 2.5.2009 tämän kappaleen.
Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Hei,
jatkosodan kotirintamaelämästä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, niin romaaneja kuin tietokirjojakin, sekä elämäkerrallisia muistelmateoksia.
Finna.fi -palvelussa saa tarkennetulla haulla (asiasanat kotirintama JA jatkosota, aineistolajina kirja ja kielenä suomi) yli 900 osumaa. Jokaisen osuman kohdalla voi katsoa mistä kirjastosta se on saatavana sekä lukea pienen esittelyn teoksesta.
Myös Loisto-kirjastojen hakukoneessa saa asiasanalla "kotirintama" yli 150 osumaa.
Ystävällisin terveisin,
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut runon jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, miten runo jatkuu. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
