Suosituimmat pelit myydään yleensä jo ennakkoon loppuun. Varsinkin Manchester Cityn peleihin liput voivat olla kiven alla (varsinkin pelit suuria ja keskisuuria seuroja vastaan). Mainitsemistasi kolmesta seurasta Manchester City ja Everton pelaavat Valioliigaa ja Bolton Ykkösliigaa. Boltonin peleihin voi olla mahdollista saada lippuja vielä edellisenä päivänä stadionilta (Bolton Central Macron Stadium).
Valioliiga-otteluihin voi hankkia lippuja monella eri tapaa. Joukkueet myyvät lippuja muun muassa itse omien verkkosivustojensa kautta, mutta lippuja voi hankkia myös erilaisten lippuvälittäjien tai matkajärjestäjien sivustoilta. Lippujen hinnoissa voi kuitenkin olla suuria eroja näiden eri vaihtoehtojen välillä.
Jos on jalkapalloseuran...
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
En pysty vastaamaan tuohon yksittäistapaukseen muuten kuin että ainakaan Viola-tietokannassa ei laulusta ole kuin suomenkielinen versio, mutta sanoitusten kääntämisestä ja käännösten julkaiseminen on selvä tapaus.
Julkaistujen tekstin kääntäminen yksityiseen käyttöön on vapaata. Jos käännöksen kuitenkin haluaa julkaista (tässä yhteydessä "epäkaupallisuudella" ei ole merkitystä), siihen täytyy saada alkuperäisen tekstin tekijän lupa. Tätä periaatetta ei aina kunnioiteta eivätkä kaikki tekijät piittaa luvattomista käännöksistä. Lain näkökulmasta asia on kuitenkin yksiselitteinen.
On kuitenkin luvallista tehdä alkuperäistä tekstiä parodioiva tai kunnioittava versio, joka on riittävän omaperäinen ja saa itseäisen teoksen aseman. Rajanveto on...
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",...
Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Kappaleen nimi on Armi. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki
Laulun ovat esittäneet Kai Lind, Olavi Virta, Reijo Taipale, Aarre J. Kari ja Ari Klem. Sen lisäksi Armista on lukuisia orkesterisovituksia, katso tarkemmin Yleisradion Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
Ainakin Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Arcen (Aarre) cd-levytyksiä on kaupoissa saatavilla ja myös kirjastoissa lainattavissa.
Ja vielä taustatietoja kappaleesta:
Erik Lindström kertoo säveltäneensä tämän kappaleen v. 1952 alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan tultua valituksi Miss Universumiksi sävellys päätettiin markkinoida Armin nimellä, jolloin Saukki teki siihen sanat. Siitä lähtien tämä laulu...
Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnasta kerrottiin, että Repelle oli tullut toistakymmentä ääntä.
Vaalilain 85§:n 2 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; kohdan 6 mukaan äänestyslippu on mitätön, jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.
Näitä mitättömiä ääniä ei tilastoida.
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan....
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
