Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Voit lähettää kaukolainoja koskevat kysymykset suoraan osoitteeseen kaukopalvelu@kuopio.fi Kaukopalvelun työntekijä tarkistaa kaukolainamahdollisuuden ja hinnan. Kannattaa mainita viestissä myös, mistä CD-levystä on tarkemmin kyse.
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
Pohjois-Sentinel saari kuuluu Andamaanien saariryhmään, joka on suurempi osa Andamaanien ja Nikobaarine saariryhmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Andamaanit_ja_NikobaaritYritin etsiä pyytämääsi aineistoa WordCat-sivustolta, joka on maailman kirjastojen yhteistietokanta. Hakusanalla Andamans sieltä löytyy 12 kaunokirjallista teosta. WorldCat hakutulosSamalla hakusanalla andamaanit, löysin Finna-hausta kolme suomennettua kirjaa. Finna hakutulosJohn Hagenbeck: Intian auringon alla 1926 löytyy vielä varastokirjastosta. Vikas Swarup: Syyllisten seurue 2010 löytyy useammasta paikasta. Kirjoja voi tiedustella kaukolainaksi lähimpään kirjastoon.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kuvataitelijamaterikkelista (kuvataitelijamatrikkeli.fi) en onnistunut löytämään taiteilijan nimeä, joka täsmäisi kirjaimiin. Art Signeture Dictionarysta (Art Signature Dictionary - Explore the world of artists) kannattaa katsoa eri mahdollisuudet, jos signeeraus näyttää samalta kuin tietokannan signeerus. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen: https://www.hagelstam.fi/myy, https://www.bukowskis.com/fi/sell, https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Molempien laulujen sanat löytyvät mm. kirjoista Kultainen joululaulukirja, Joulun toivelaulukirja ja Suuri toivelaulukirja : Joululauluja. Näitä joululaulukirjoja löytyy lähes kaikista kirjastoista ja ainakin Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla on yhdet käsikirjastokappaleet aina paikalla.
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :...
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Artikkeli oli Jari Paavonheimon Pakastepizzaa kuumentamassa eli käsityöläisyyden eloonjäämisoppia kirjastoväelle Kirjastolehdestä 3/2010 s. 16 - 18.
Artikkeli löytyy myös verkosta: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yks…
Lähde: SeAMK Kulttuuri, Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman henkilökunta
Ko. lehteä tai kirjallisuutta aiheesta en löytänyt, mutta Google-haulla ja Makupaloista löytyi muutama nettilinkki, joista voi olla apua: www.germany-tourism.de, hiddentrails.com, www.cycletourer.co.uk ja www.ahr-radweg.de.Saksan suurlähetystön ja Goethe-instituutin sivuilla on yleistietoa pyörämatkailusta Saksassa,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Alla linkki muutamalle sammakkosivustolle ja Helmet-kirjastojen sammakkoaiheisen aineiston luetteloon:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
http://www.suomenluonto.fi/tag/sammakko/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28sammakot%29%20c%3A11…
Kannattaa myös lähettää meille, Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, tarkempi kysymys. Etsimme tietoja ja lähteitä sinunkin kysymykseesi.
Hän voi saada kirjastokortin oleskelunsa ajaksi. Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta (http://www.lib.hel.fi/virkku, näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Maailmassa on vain muutamia paneelivalmistajia ja tekniikka on senlaatuista, että virheettömiä näyttöjä tuskin on olemassa. Monet erimerkkiset tuotteet sisältävät samoja paneeliaihioita.
Ohessa tietoa eri valmistajien standardeista, jotka eivät ole yhteneviä.
http://www.screentekinc.com/lcd-quality-standards.shtml
http://www.sony-cp.com/en/support/faq/pixel.html
Tavoiteltavaan valintaan päässee parhaiten tutkimalla vertailuja esimerkiksi saksalaisesta Test-lehdestä (vuosikerta löytyy mm. pääkirjastosta) tai verkosta:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testissä+19-tuumaiset+litteät+näytöt
http://reviews-zdnet.com.com/Monitors/4502-3174_16-0.html?tag=ont-peri&…
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Suomalaiseen saunakulttuuriin voit tutustua mm. seuraavien teosten avulla (linkki). Niistä varmaankin voit löytää vastauksen myös kysymiisi yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssauna__Orightresult__U?lan…
Saunaseuran sivut (suosittelemme, myös saunakulttuuria mukana) https://www.sauna.fi/
Fennica - täältä löydät uudet ja vanhat saunaa ja saunomista käsittelevät teokset.
Voit sitten tiedustella niitä kirjastosta: https://finna.fi
