Ylivieskan aineistotietokanta löytyy täältä: http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2. Kirjoita asiasanakenttään kansallispuvut.
Suomalaisista kansallispuvuista löytyy sivuja myös netistä: http://www.kansallispuvut.fi/, http://www.kansallispukuneuvosto.fi/sivut/etusivu.htm, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/. Makupalat-hakemistosta löytyy linkkejä myös ulkamaalaisiin kansallisasuihin, kiltteihein, kimonoihin, sareihin jne. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=7c575413-49fe-4d51-8bbf….
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Hämeenlinnan pappeja olivat O. Heilimo , A.J. Mikkola ja U.H. Rihkanen, ja Vanajan S. Tolonen. Tiedot löytyvät Kirkon kalentereista vuosilta 1973 ja 1977 sekä matrikkeleista Suomen teologit ja kirkkomuusikot (1974) ja Suomen teologit 1982.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Suomenkielistä eponyymisanakirjaa ei näytä ilmestyneen. Englannin- ja ruotsinkielisiä yleisteoksia sen sijaan on olemassa. Niitä ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta kotimaisesta kirjastosta niitä löytyy.Eponyymisanakirjojen saatavuustilanteen kotimaisissa kirjastoissa voi tarkistaa Finna.fi-palvelusta. Jos teosta ei löydy pääkaupunkiseudulta, sen voi kaukolainata omaan lähikirjastoon. Lisätietoja Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voi lukea Helmet-sivustolta täältä.Haulla "eponyymit sanakirjat" Finna.fi-palvelusta löytyvät teokset voi tarkistaa täältä. Kokeilin myös hakea ruotsiksi "eponymordbok" ja englanniksi "Dictionary of Eponyms", jolloin paljastui, että Finnan asiasanoitus on hieman...
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Tarkoittanette Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelua. Palvelun toiminta on valitettavasti lopetettu vähäisen käytön vuoksi 30.3.2015.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen tietokannasta voitte etsiä Helsinkiin ja Helsingin kaupunginosiin liittyvää kirjallisuutta kyseisen kaupunginosan nimellä. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joilla voi rajata kokoelman, kielen jne..
Myös Kirjasammosta (ks. linkki alla) voi etsiä tiettyyn paikkaan liittyvää kirjallisuutta.
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Palvelut/Tarinoiden+Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.kirjasampo.fi/fi#.VS5M2fPyV1N
Tuskinpa tähän kysymykseen aivan ehdotonta ja yksiselitteistä vastausta löytyy. Tutkailin hieman raskauteen liittyviä ja äitiyteen valmentavia kirjoja jonkinlaisen määrittelyä helpottavan rajapyykin toivossa. Yhtenä varteenotettavana ehdokkaana nousi esiin "sairaalalaukun" - synnytykseen mukaan otettavien varusteiden - pakkaaminen, joka tarkastelemissani oppaissa kehotettiin tavallisesti tekemään 33. ja 34. raskausviikon tienoilla eli n. 6-7 viikkoa ennen laskettua aikaa. Minusta tätä voisi hyvinkin pitää sinä vaiheena, josta eteenpäin ollaan "viimeisillään raskaana" - kun ollaan periaatteessa valmistauduttu lähtemään synnytyssairaalaan. Jos huomioidaan, että normaali raskaus kestää...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mikä kirja voisi olla kyseessä?
Lyhyesti voitaneen todeta, että oppiaineisiin ei sisälly varsinaisia ideologisia tavoitteita. Toisaalta historian kuluessa on ideologisia tavoitteita ilmennyt, kuten 30-luvulla Suomessa historiaan oppiaineena liittyi isänmaallinen kasvatus. Toisin sanoen tulevaisuudessa historioitsijat voivat havaita nyky-yhteiskuntaa tutkiessaan joitakin painotuksia opetuksessa, mitkä nykyhetkessä eivät tunnu varsinaiselta ideologiselta kasvatukselta.
Lisätutkimusta varten oppiaineista sekä opetussuunnitelmista on löydettävissä kirjallisuutta. Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1985, 1994 ja 2004)
Kasvatus -ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa (2007),
Suoranta, Juha: Kasvatuksellisesti...
Tšehovin Stanley-huomiot ovat varsinaisesti venäläistä kenraalia ja tutkimusmatkailijaa N. M. Przewalskia koskevasta kirjoituksesta, joka ilmestyi Novoje vremjassa 26.10.1888. Martti Anhavan suomennos tästä löytyy Tšehovin kirjeiden suomennosvalikoimasta Kirjeitä vuosilta 1877-1890 (Otava, 1982):
"Yksi Przewalski tai yksi Stanley vastaa kymmentä oppilaitosta ja satoja hyviä kirjoja. Heidän aatteellisuutensa, heidän jalosyntyinen kunnianhimonsa jonka pontimena on kotimaan ja tieteen kunnia, heidän sinnikäs pyrkimyksensä kerran valittua päämäärää kohti, pyrkimyksensä jota eivät lannista mitkään puutteet, vaarat eivätkä henkilökohtaisen onnen viekoitukset, heidän laajatietoisuutensa ja uutteruutensa, heidän kykynsä sietää hellettä, nälkää,...
Hei,
Tuotannonohjausta käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kirjastosta. Kirjasto on kaikille avoin, ja lainaamiseen tarvitaan HAMKin oma kirjastokortti.
Oheisessa linkissä on kirjaston ohjeita:
http://www.hamk.fi/kirjasto/kirjaston-kayttosaannot/Sivut/default.aspx
Tästä linkistä pääset suoraan HAMKin aineistohakuun:
https://hamk.finna.fi/
Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Lahjoituksia voidaan tarvittaessa sijoittaa myös kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat niitä ottaa itselleen.
Kysy tarkemmin lähikirjastostasi heidän tilanteestaan.
Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
