Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
R. R. Ryynäsen sanat Sam Sihvon säveltämään marssiin Muistoja Pohjolasta löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 5 sekä nuottijulkaisusta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (toimittaneet Paavo Einiö, Jussi Valto, 1994). Teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin ja näyttävät olevan tällä hetkellä paikalla.
https://eepos.finna.fi/
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Tuomiokuntien aineistoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tietoa aineistosta ja sen käytöstä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomiokunnat
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei näytä enää olevan mahdollisuutta 8mm videoiden digitointiin.Muunlainen digitointi kyllä onnistuisi. Linkki varaamo.espoo.fi ja Linkki varaamo.hel.fiMaksullisia palveluntarjoajia kyllä löytyy Pääkaupunkiseudulta esim. Töölöläinen Kameratek.fi. Linkki hakutulokseen.
Elina Oinas teki väitöskirjatutkimuksen nimeltä Making sense of the teenage body - Sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge. Tästä enemmän osoitteessa http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/svenska/disputationer/2… Tutkimuksesta on artikkeli Uusi Nainen –lehden numerossa 1999:8-9 s. 38-39 (Isoäidit häpesivät, tyttärentyttäret vaikenevat). Väitöskirjaa on ainakin Åbo Akademin, Oulun ja Lapin yliopistojen kirjastoissa.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella on tehty työ Arkea kotirintamalla, jossa käsitellään henkilökohtaisen hygienian hoitoa sota- ja pula-ajalla Suomessa (http://www.sonetbotnia.net/pdf/korina.pdf ) Luku nimeltä Kuukautiset tuntuisi antavan haluamaasi tietoa....
Ystävyyttä käsitteleviä kirjoja löytyy paljon, tässä muutama esimerkki ystävyydestä yleensä ja ystävyyden ongelmatilanteista:
-Elämisen taito 1: Ihmisten välinen vuorovaikutus
-Iloitse hyvistä ihmissuhteista
-Orbach: Naisten kesken: rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa
-Vakkuri: Ystävän kirja.
Lisää ystävyyttä käsitteleviä kirjoja voit kysyä suoraan kirjastosta tai etsiä kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla ystävyys.
Kysymyksessä voisi olla Nikolai Mjaskovskin 6. sinfonia. Se on sävelletty 1921-1923. Sen viimeisessä osassa on mukana myös kuoro, joka laulaa sielun erkanemisesta ruumiista (teksti on cd-levyn lipukkeesta, jossa se on venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi): "...And thou, o body, resteth in the damp Mother-earth". Cd-levyn tekstilipukkeessa kerrotaan myös, että Mjaskovski sai tietää tätinsä kuolemasta säveltäessään tätä sinfoniaa: "In the early phases of composition Miaskovsky heard of the death of an aunt who had played a significant role in his upbringing following the death of his mother". Hän matkusti hautajaisiin Pietariin ja kirjoitti päiväkirjaansa: "in [the] ice-cold flat the ideas for the middle movements ot the Sixth...
Kysymistäsi teoksista kolme löytyy yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta, mutta nekään eivät ole lainattavissa. Koska teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, eikä niitä ole saatavissa muualtakaan Suomesta, voit tilata ne kaukopalvelun kautta ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake ja palvelun ohjeet sekä hinnat löytyvät täältä http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Tiedustelin asiaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta, joka hoitaa Helsingistä tilatut kaukolainat niin koti- kuin ulkomaillekin. Sain vastaukseksi, että video- tai DVD-materiaalin kaukolainaaminen onnistuu ainoastaan Pohjoismaihin yhteistyösopimuksen turvin. Muualle maailmaan video- tai DVD-tallenteita ei lähetetä. Ilmeisesti tekijänoikeussyyt estävät laajemman kaukolainauksen. Tämä on siis Helsingin kaupunginkirjaston tulkinta. Muiden Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen puolesta en voi vastata, mutta luulen, että samaa politiikkaa täytyy noudattaa muuallakin.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys omaan paikalliseen kirjastoon Lontoossa ja tiedustella asiaa sitä kautta. Paikallisen kirjastosi henkilökunta sitten selvittää asian...
Kannattanee katsoa esim. 1)Kustaa Wilkuna: Vuotuinen ajantieto, 2)Pekka Rokka: Ennen vanhaan ja 3)Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin. Lisää teoksia löytää luettelosta, osoite on , laita esim. Aihe-kohtaan sana vuotuisjuhlta tai juhlapäivät.
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
