Kyseessä saattaisivat olla Erich Ballingerin kirjoittamat Hirviötieto ja Salapoliisitieto.
Hirviötieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150399?lang=fin Kansikuva: https://www.goodreads.com/book/show/18484192-hirvi-tieto
Salapoliisitieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150732?lang=fin Kansikuva: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=781871
Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman...
Kyseessä on varmaan tämä:
Pollard, David : Ni hao. Radion kiinan kielen alkeiskurssi. Kymmenen mandariinikiinan oppituntia.
Tämä on saatavissa mm. Kouvolan, Lahden ja Rovaniemen maakuntakirjastoissa.
Useammassakin maakuntakirjastosta on lainattavissa lisäksi seuraavat:
-Opi kiinaa (mandariini) [Elektroninen aineisto] : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
-Everyday Mandarin conversation [Moniviestin]
-The Rosetta Stone language library [Atk-tallenne]
Jos nämä tuntuvat sopivilta, voi niitä varmaan tiedustella oman kirjaston kautta kaukolainattavaksi.
Henri Troyat’n kirjoittaman Tsehov-elämäkerran ruotsinkielisessä versiossa mainitaan nuoruudennäytelmä ”Ont ska med ont fördrivas”. Kirjan suomennoksessa näytelmän nimi on ”Juonikkaalle vielä juonikkaampi”. Alkuperäisen näytelmän nimi oli venäläinen sananlasku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Osuipa viikate kiveen” (Nasla kosa na kamen). Kyseinen nuoruudenteos ei ole säilynyt. Tästä on maininta useilla venäläisillä Internet-sivuilla, eikä teosta ole myöskään Tsehovin täydellisten venäjänkielisten koottujen teosten hakemistossa.
Tässä esimerkkinä yksi venäläinen Internet-sivu, jossa näytelmä mainitaan:
http://oz.by/people/more9038.html
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Kaupparekisterilain (129/1979) mukaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitus, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus).
Perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; (16.3.2001/245).
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin seuraavissa tapauksissa...
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Seuraavista kirjoista löytyy varmastikin vinkkejä:
- H niin kuin huvila / Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084184
- Kesäkodin lumo / Paula Bagge http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903393
- Kesäkoteja / Sania Hedengren & Susanna Zacke
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040861
- Unelmien kesäkoti / Anu Harkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1904077
- Unelmien piilopaikka / Ilona Pietiläinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083718
- Vanhan tavaran uusi koti / Mark & Sally Bailey http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852788
Ehkä myös näistä löytyisi vinkkejä, vaikka eivät olekaan kesämökkiaiheisia:
- Kauneimmat klassikot :...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea...
