V. A. Koskenniemi
Finnish scholar, writer, critic, professor at the University of Turku. One of the most prominent figures in Finnish literary until the breakthrough of modernist writers
in the 1950s. Koskenniemi was born in Oulu. Further information in
http://www.kirjasto.sci.fi/koskenni.htm
Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
Esimerkiksi näissä Helmet -tietokannasta löytyvissä kirjoissa käsitellään kyseisiä aiheita:
Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio : kertomuksia seksistä ja väkivallasta (Siltala , 2011)
Kansanetiikkaa : käsityksiä hyvästä ja pahasta / toimittaneet Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005)
Walter de Camp: Fetissikirja (useita eri painoksia)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyykin sitten jo enemmän tutkimuksia ym kirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, esimerkiksi hakusanoilla "eläimeen sekaantuminen", "pedofilia".
Linkki tietokantaan: https://helka.finna.fi/
Pedofiilin näkökulmasta...
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Dianasta löytyy paljonkin aineistoa, mutta suomeksi vähemmän
Katso esim:
http://www.time.com/time/daily/special/diana/
http://www.royal.gov.uk/output/Page151.asp
http://www.princess-diana.com/
http://www.theworkcontinues.org/
http://www.cnn.com/SPECIALS/1998/08/diana/
http://www.paralumun.com/diana.htm
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www....
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut tyylilajiltaan varsin monenlaisia kirjoja. Hänen teoksiaan on luonnehdittu mm. psykologisiksi romaaneiksi, kehitysromaaneiksi, rakkausromaaneiksi, mustaksi huumoriksi ja tragikomiikaksi. Hän on kirjoittanut ainakin romaaneja, runoja, novelleja, pakinoita, laulujen tekstejä, näytelmiä ja tv-sarjojen ja elokuvien käsikirjoituksia.
Esimerkiksi psykologisiksi romaaneiksi luonnehditaan hyvin monia ja myös monella tavalla toisistaan poikkeavia kirjoja. Tämän maininnan ovat saaneet esimerkiksi jotkin Pauliina Rauhalan, Tommi Kinnusen, Jukka Viikilän, Elena Ferranten ja Selja Ahavan romaanit . Alla linkki Siilinjärven kirjaston aineistotietokannan hakuun aiheena psykologiset romaanit:...
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun...
Selluliitti ilmenee yleensä alueilla missä on enemmän rasvakertymiä kuten pakaroissa, reisissä, kupeissa ja vatsassa. Näiden alueiden rasvasoluissa on runsaasti α-adrenergisia reseptoreita mitkä ovat anti-lipolyyttisiä, eli ne estävät rasvahajoamista.
Näkyvä selluliitti on naisilla yleisempää kuin miehillä. Naisten ihonalaisen rasvakerroksen, hypodermiksen sidekudos on rakentunut eri tavalla kuin miesten. Naisilla sidekudoksen väliseinät ovat järjestäytyneet kohtisuoraan ihonpintaan kun miehillä ne ovat järjestäytyneet ristikkäin ihon pintaan nähden. Naisilla rasva on järjestäytynyt lohkoihin jotka ovat myös yleensä isompia ja suorakulmaisempia kuin miehillä. Löystyvä sidekudos ja toisaalla kiristyvät säikeet työntävät rasvaa kohti ihon...
tähän vastaus lienee noin 2010. Katselin Wikipedia Commonsista valokuvia Äijälänsalmesta, ja vuoden 2007 kuvissa rantoja ei ole kivetty. Vuoden 2012-2013 kuvissa rannat näyttävät taas nykyisenkaltaisilta kivetyiltä. Äijälänsalmen vanha silta on remontoitu vuonna 2017, joten silloin voi olla, että kivikkoa on myös korjattu.https://yle.fi/a/3-9600358
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleisohjeena voisi sanoa ettei sanomalehtiä lainata eikä aikakauslehtien tuoreinta numeroa. Joitain aikakauslehtiä voi lukea vain kirjastossa, mutta nämä rajoitukset voivat olla kirjastokohtaisia, joten en voi vastata täsmällisesti kysymykseen. Jos tiedetään lehden nimi ja numero pystyn vastaamaan saako sen lainaksi.
Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Materiaalista Miten aikakauslehti tehdään? löydät yleislinjoja lehden teosta, suurimmaksi osaksi tuo materiaali soveltuu myös Sanomalehden tekoon, https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri….
Keski-Uudenmaan artikkelissa on tietoa siitä, miten sanomalehden painaminen käytännössä tapahtuu, https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1452821
Ylen Uutisluokasta löydät tietoa siitä, miten uutisia tehdään, https://yle.fi/a/74-20002753
Helsingin Sanomat on kertonut lasten uutisissa, miten uutinen tehdään, https://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000008561510.html. Muuta infoa heidän sanomalehden valmistuksestaan ei ollut, mutta varmasti heillä on jonkinlainen esite, jota he jakavat, Helsingin sanomien...
