Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Todennäköisesti yksinkertaisesti siksi, että se on niin uusi kirja, ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoon. Toisin kuin usein ajatellaan, myös kirjaston täytyy hankkia kaikki uutuuskirjat tilaamalla välittäjältä, eikä kirjasto juurikaan voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti jokin tietty kirja toimitetaan. Varsinkin syksyllä ennen joulua ilmestyy ylivoimaisesti eniten uusia kirjoja, mistä syystä sekä välittäjillä että kirjastoilla on ruuhkaa. Suosittelen vilkaisemaan HelMet-tietokantaa päivittäin, kyllä se sinne jossain vaiheessa ilmaantuu.
Heikki Poroila
"Pekka ja Pupu lääkärissä" on tuo kysymäsi tarina lääkärissäkäynnistä. Se sisältyy kirjaan
TEKIJÄ Scarry, Richard
TEOS Saturalli / Richard Scarry ; [suom. Marjatta Kurenniemi, Helena Anhava & Sirkka Nuormaa]
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1968
ULKOASU 161, [1] sivua : kuvitettu
ULKOASU teksti txt rdacontent
jossa on muitakin Tammen kultaisissa kirjoissa julkaistuja kirjoja.
Toinen vaihtoehto on
TEOS Richard Scarryn kultainen kirjasto.
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, [2016] (EU:ssa)
ULKOASU 245 sivua : kuvitettu ; 24 cm.
Tähänkin kirjaan sisältyy tuo Pekka ja Pupu-kirja,...
Tampereen kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä Harry Potterin luojasta J.K. Rowlingista ja ne saa lainaksi itselleen viikoksi. Kustannusosakeyhtiön Tammen verkkosivuilta löytyi myös mukavat sivut, jotka antavat informaatiota ko. kirjailijasta. Pääsivun osoite on http://www.tammi.net/harrypotter/index.html. Osoitteessa http://www.akateeminen.com/teemasivut/rowling.htm löytyy myös tietoa Rowlingista ja Harry Potter -ilmiöstä. Englannin kielellä löytyy paljon verkkoaineistoa Harry Potterista. Google-hakupalveluun (osoite: http://www.google.com) voi kirjoittaa esim.hakusanoiksi harry potter tai j.k. rowling ja vastaukseksi saa runsaasti hyviä linkkiviitteitä.
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Kirja on
Kangas, Urpo.
Suomen nimioikeus : lyhyt oppimäärä / Urpo Kangas.
Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 1998 (Jyväskylä : Gummerus)
VIII, 197, [1] s. ; 21 cm.
Saatavuus pääkaupunkiseudun kunnallisista kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) selviää sivulta http://www.helmet.fi/ . Haun voi suorittaa esim. kirjan nimen mukaan. Kirjan voi tilata kaikkiin pääkaupunkiseudun kirjastojen toimipisteisiin, tilausmaksu 50 senttiä.
Muita hyödyllisiä nettisivuja:
http://www.om.fi/1018.htm
http://www.maistraatti.fi/
http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Tarkoitat varmaan C. S. Foresterin The ship -teosta. Foresterilta on suomennettu monia kirjoja, mutta ei tätä vuonna 1943 ilmestynyttä. Tiedot suomennoksista löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Tässä pari kollegoiden ehdotusta, laulu ja runo:
- Tapio Rautavaara - Lentäjän valssi:
https://www.youtube.com/watch?v=CyiLozpbmZc
- Up, up and away:
http://www.azlyrics.com/lyrics/dionnewarwick/upupandaway.html
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyi pilviin liittyviä runoja:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pilvet%20runot
Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopivia.
Kun kysymyksessä ei täsmennetä, millä tavalla tai tekniikalla kuvaa on tarkoitus käyttää, joudun seuraavassa tekemään joitakin oletuksia.
1. Tämän kuvan voi vapaasti näyttää esimerkiksi valkokankaalta osana tätä Kirjasammon sivua eli suoraan netistä heijastamalla näyttämällä. Oletuksena tässä on, että Kirjasampo on sopinut WSOY:n kanssa kuvan käyttämisestä (kuvaajan ja kustantajan nimi on mainittu kuvan alla).
2. Jos haluat liittää kuvan johonkin omaan PowerPoint-tyyppiseen esitykseen kuvitukseksi, sinun tulee pyytää kuvan käyttöön lupa WSOY:ltä. Kun kuva on tarkoitettu PR-tarkoituksiin, sen epäilemättä saa ongelmitta ja korvauksettakin.
3. Jos haluat liittää kuvan esimerkiksi netissä pysyvästi olevalle vinkkaussivulle, myös siihen täytyy...
Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=...
Etsitty kirja voisi olla Percival Christopher Wrenin Saharan sissit. Kirja ilmestyi alun perin suomeksi WSOY:n Jännitysromaaneja-sarjassa vuonna 1926. Toinen painos julkaistiin Söderströmin 10 markan sarjassa 1939. Vuonna 1960 kirjasta otettiin kolmas, lyhennetty painos kustantajan lapsille ja nuorille suunnatussa Jousi-sarjassa. Muukalaislegioonaan johtavan seikkailun Saharan sisseissä käynnistää Sinivesi-nimisen suuren safiirin katoaminen.
Suomen pelastusalan ammattilaiset ry:stä vastattiin näin:
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Sammutusasujen valmistuksessa on noudatettava standardin EN 469:2020 määräyksiä. Sammutusasun väri voi olla muun muassa punainen, musta tai vaaleanruskea. Suomessa on otettu käyttöön vaaleammat värit, koska näistä erottuu paremmin noen- ja savukaasujen partikkelit. Noen- ja savukaasujen partikkelit ovat syöpävaarallisia aineita, joten kyse on työturvallisuudesta.
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja...
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86....
Lähtökohtaisesti hallituksen kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta hallitus voi niin päättää, jos säännöt sen sallivat.
Lakiteknisissä asioissa kehotamme kääntymään juristin puoleen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
https://www.petsamoseura.net/220
https://sopimustieto.fi/lakitieto/hallituksen-poytakirjan-julkisuus
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jyrkikasvi/219746-julkisen-yhtion-julk…
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
